Perinteiset menetelmät pitävät pintansa -Tarkastelussa Vaasan alueen organisaatioiden henkilöstön kehittäminen

Abstract

Tämän päivän työelämässä tehostaminen ja kustannusten minimoiminen ovat arkipäivää. Organisaatiot pyrkivät pysymään mukana muutoksissa ja varmistamaan paikkansa yhteiskunnassa lukuisin eri keinoin, kuten henkilöstövoimavarojaan kehittämällä. Tämän tutkimuksen teoreettinen viitekehys tarkasteleekin yleisesti henkilöstövoimavarojen kehittämistä sekä sen menetelmiä ja niiden ominaisuuksia. Empiirisen tutkimuksen avulla selvitetään, miten henkilöstövoimavarojen kehittäminen näyttäytyy kohdeorganisaatioissa. Haastattelu-vastauksien avulla selvitetään kohdeorganisaatioiden suhtautumista henkilöstönsä kehittämiseen sekä pyritään saamaan selville niiden keskuudessa vallitsevat keskeisimmät kehittämismenetelmät etuineen ja haasteineen. Myös henkilöstövoimavarojen kehittämisen tulevaisuuden tarkastelu otetaan osaksi tutkimusta. Tutkimusmenetelmänä on kvalitatiivinen tutkimus ja tiedonkeruunlajina puolistruktuoitu haastattelu, jonka kohderyhmän muodostivat kuusi Vaasan alueen organisaation edustajaa. Haastatteluihin osallistuneet henkilöt edustivat siis koko organisaationsa näkemystä asiaan, eivät omaansa.

Tutkimuksessa henkilöstövoimavarojen kehittäminen nähtiin koko työsuhteen elinkaaren ajan kestävinä henkilöstön ja työnantajan yhteistoimina, joilla turvataan henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi nyt ja tulevaisuudessa. Sen keskeisimmiksi tavoitteiksi määriteltiin sekä henkilöstöresurssien osaamisen ja kelpoisuuden kehittämisen suhteessa työtehtävään että sellaisen henkilöstön ja organisaatiokulttuurin luomisen, jonka avulla voidaan vastata sidosryhmien tarpeisiin ja tulevaisuuden muutoksiin. Henkilöstön kehittämiseen käytettäviä menetelmiä tuli esiin suuri määrä, mutta tämän tutkimuksen mukaan keskeisimpiä niistä ovat yhä perehdytys, koulutus ja kehityskeskustelut, vaikkakin uusia menetelmiä on tullut näiden rinnalle. Henkilöstön kehittämiseen panostaminen nähtiin tulevaisuudessakin tärkeäksi toiminnoksi ja sekä teoreettisen että empiirisen katsauksen mukaan varautuminen muutokseen ja teknologian käyttöönotto enenevässä määrin ovat tulevaisuuden henkilöstön kehittämisen pääsuunnat, huomioiden kuitenkin taloudellisten resurssien rajallisuuden.