Suomalaisten pörssiyhtiöiden ympäristöraportointiin vaikuttavat tekijät

Abstract

Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten eri ulkoiset tekijät ovat vaikuttaneet Hel-singin arvopaperipörssin päälistalla noteerattujen yritysten johdon päätökseen julkaista vuosikertomuksissaan ympäristötietoa, ja verrata eri tekijöiden vaikutusta yritysten todelliseen ympäristöraportointiin. Tutkimuksen selittävät muuttujat valittiin aikaisempien tutkimusten ja ympäristöraportoinnin taustateorioiden tilivelvollisuus-, sidosryhmä- ja legitimaatioteorian pohjalta.

Tutkimuksen teoreettinen perusta nojautui legitimaatioteoriaan. Sen mukaan yritykset toimivat yhteiskunnallisen vastuun alaisina ja ovat tämän perusteella velvollisia raportoimaan yhteiskunnallisista vaikutuksistaan julkisesti, kuten muun muassa ympäristöasioidensa hoidosta. Yritykset ja niiden johto raportoivat, koska ne haluavat tehdä toimintansa oikeutetuksi yhteiskunnassa.

Tutkimuksen toteutus oli useampivaiheinen. Ensin tilattiin kaikkien pörssiyhtiöiden vuosikertomukset vuodelta 2000, jonka jälkeen ne selattiin läpi ja katsottiin, onko niissä julkaistu tietoa yritysten ympäristövaikutuksista. Selailun jälkeen lähetettiin kysely niihin yrityksiin, joiden oli todettu julkaisevan ympäristötietoa. Kyselyyn vastanneiden yritysten vuosikertomukset analysoitiin sisältöanalyysin avulla. Määrän mittana käytettiin ympäristömainintoja vuosikertomuksissa. Aineiston kuvailussa ja analyyseissä käytettiin tilastollisina menetelminä korrelaatiokerrointa ja regressioanalyysiä.

Tutkimuksen tuloksista voitiin päätellä, että yritysten johdon päätökseen alkaa raportoida ympäristötietoa vaikuttaa ulkoiset tekijät, erityisesti osakkeenomistajien ja sijoittajien tiedontarve. Raportointi ilmentää yritysten tilivelvollisuutta eri sidosryhmiä kohtaan ja ne vastaavat sidosryhmien painostukseen raportoimalla ympäristöasioistaan. Legiti-maatioteoria soveltuu selittämään vain rajoitetusti johdon päätöstä alkaa raportoida yrityksen ympäristöasioista ja niiden hoidosta. Raportointipäätökseen vaikuttaa silloin toiminnan hyväksynnän hakemisen lisäksi muut syyt, kuten yrityskuvan parantaminen