Korruption kytkökset talouteen EU-Maissa - Erityistarkastelussa Kreikka ja Espanja

Abstract

Korruptio nähdään ilmiönä, jolla on merkittäviä negatiivisia seurauksia EU:lle ja EU:n jäsenvaltioille ja sen synnyttämät kokonaiskustannukset ovat vasta hahmottumassa. Yleisesti tutkivassa kirjallisuudessa korruption sanotaan hidastavan talouskasvua vaikuttamalla muun muassa bruttokansantuotteen syntymiseen työn tuottavuuden ja kokonaisinvestointien vähentymisen kautta. Toisaalta on löydetty todisteita, jotka viittaavat korruption nopeuttavan talouskasvun syntymistä öljyämällä byrokratian rattaita.

Tutkielman teoreettinen viitekehys perustuu kolmeen eri tutkimustulokseen, sillä halusin tuoda tässä tutkimuksessa esille useamman kuin yhden tarkastelukulman. Tutkielmassa tulen syventymään korruption aiheuttamiin seuraamuksiin erityisesti Kreikan ja Espanjan näkökulmasta vuosien 1998–2015 aikana. Tutkielmassa käsitellään myös institutionaalisten tekijöiden yhteyttä korruption todelliseen tasoon. Mittareina tutkielmassa käytetään Transparency Internationalin kehittämää Corruption Perception Indeksiä (CPI) ja Maailmanpankin Control of Corruption -mittaria (COC). Talouden mittareiden, kuten BKT:n muutoksen ja työn tuottavuuden tason data on kerätty OECD:n ja Maailmanpankin tilastoista. Tutkimusmenetelminä on käytetty lineaarista regressioanalyysiä, jonka avulla on arvioitu muuttujien välistä Pearsonin korrelaatiokerrointa.

Tutkielmassa löydettiin vahvoja yhteyksiä ja korrelaatioita CPI:n, COC:n ja BKT:n välisille muutoksille. Regressioanalyysissä ei löytynyt yhteyttä COC:n ja työn tuottavuuden välille. Puolestaan COC:n ja kokonaisinvestointien välille löydettiin molempien maiden välille vahva korrelaatio. Korrelaatiota löytyi myös Kreikan COC:n ja hallinnollisen tehokkuuden sekä poliittisen tasapainon välille. Espanjan arvoille ei löytynyt yhtä vahvaa yhteyttä. Näiden tulosten valossa voidaan todeta, että korruptiolla on vaikutus BKT:n suuruuden muodostumiseen ja kokonaisinvestointien suuruuteen Kreikassa ja Espanjassa.