Rehtori oppilaitosjohtajana: tarkastelun kohteena Vaasan kaupungin ala-asteiden rehtorit

Abstract

Yhteiskunta ja organisaatioiden toimintaympäristöt muuttuvat jatkuvasti. Se asettaa johtajuudelle uusia vaatimuksia. Johtamisesta ja johtamistaidoista on tullut yksi tärkeimmistä haasteista julkisten organisaatioiden kuten oppikoulujen toimivuudelle.

Tutkimuskohteenani on koulu ja sen johtaminen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää peruskoulun rehtorin johtamistyötä. Pyrin selvittämään millaista johtajuus on peruskoulussa, miten johtaminen toteutuu peruskoulussa ja mitä kehitystarpeita koulun johtajuus vaatii tulevaisuudessa.

Viimeaikaiset tutkimukset ovat keskittyneet enenevissä määrin tutkimaan rehtorin tapaa toimia kouluyhteisönsä johtajana. Rehtorin johtamistyön merkityksen tutkiminen on alkanut herättää kiinnostusta. Koulujärjestelmän vaatimukset, yhteiskunnan lisääntyvät sosiaaliset ongelmat, vaativa oppilasmateriaali ja opettajien kuormittuminen asettaa uudenlaisia haasteita oppilaitoksen johtajuudelle. Rehtorin johtamistyön merkitys on korostunut koko kouluyhteisön hallinnan ja kehittämisen välineenä.

Tutkimuksen teoria muodostuu kotimaisesta ja ulkomaisesta kirjallisuudesta sekä artikkeleista, joiden pohjalta luodaan kehys tutkimuksen empirian muodostaville teemahaastatteluille. Teemahaastatteluiden tarkoituksena oli selvittää rehtorin johtajuuden ilmenemistä valituissa kohdeorganisaatioissa.

Tutkimusote on kvalitatiivinen. Empiirinen osuus koostuu kahdestatoista oppilaitoksessa tehdystä asiantuntijahaastattelusta. Haastattelun avulla pyrittiin saamaan esiin johtajan näkökulma työhönsä. Haastattelujen avulla pyrittiin kartoittamaan rehtorin työn haasteita ja kehitystarpeita. Oppilaitokset ovat Vaasan kaupungin kaksitoista ala-astetta ja haastatellut ovat näiden oppikoulujen rehtorit. Haastattelun runko muodostuu teemoista, jotka on johdettu tutkimuksen teoriasta ja analysoidaan tutkimuksessa teemoittain.

Haastattelujen pohjalta tehtyjen johtopäätösten perusteella johtaminen peruskouluissa koetaan erittäin monipuoliseksi, haastavaksi ja työntäyteiseksi. Haasteena rehtorin työssä ja johtamisessa koetaan yhteiskunnan lisääntyvät ongelmat ja opettajien väsymys. Myös monikulttuurisuuden lisääntyminen aiheuttaa omanlaisensa haasteet. Rehtorin työnkuvan määrittelyyn kaivataan selkeyttämistä. Tällä hetkellä mitoitetun työajan puitteissa ei koeta ehtivän hoitaa rehtorin työnkuvaan määritettyjä tehtäviä.

Kehitysnäkökulmana käydään tällä hetkellä keskustelua vararehtori, apulaisrehtori-järjestelmästä, joka tarkoittaisi käytännössä sitä, että rehtori saisi virallisen työparin, jonka työpanos näkyisi myös palkassa. Tällä hetkellä isoimmissa kouluissa toimii apulaisrehtori, mutta pienemmissä kouluissa ainoastaan nimellinen vararehtori, jolle työtehtäviä ei voi jakaa työnkuvan nimellisyyden vuoksi. Tähän kaivataan muutosta.