Balanced Scorecard - Suorituskykymittaristo yrityksen toiminnan tehokkuuden mittaamiseen Case: Huonekalutehdas Möbeltrio Oy

Abstract

Tutkielman tarkoituksena oli selvittää Balanced Scorecard –suorituskykymittariston soveltamista pienen verkostoituneen huonekalualan yrityksen suorituskyvyn mittaukseen. Tavoitteena oli tutkia miten alkuperäinen Balanced Scorecard –mittaristo ottaa huomioon verkostoituneen yrityksen suorituskyvyn mittauksen, onko neljä näkökulmaa sisältävä suorituskykymittaristo riittävän tehokas kuvaamaan verkoston suorituskykyä, sekä kehittää tutkimuksen pohjalta case-yritykselle soveltuva kokonaisvaltainen suorituskykymittaristo.

Tutkielmassa käsiteltiin Kaplanin ja Nortonin vuonna 1992 kehittämän alkuperäisen Balanced Scorecard –mittariston rakennetta, näkökulmia sekä niiden sisältöä, lisäksi käsiteltiin verkostoituneen yrityksen suorituskyvyn mittaukselle asetettamia vaatimuksia, kuten verkoston tehokkuuden huomioiminen ja verkoston jäsenten sitoutuminen koko verkoston toiminnan kehittämiseen. Alkuperäinen Balanced Scorecard –mittaristo on riittämätön mitattaessa verkostoituneen yrityksen suorituskykyä, sillä sen neljä näkökulmaa; taloudellinen näkökulma, asiakasnäkökulma, sisäinen näkökulma sekä op-pimisen ja kehittämisen näkökulma, eivät ota lainkaan huomioon verkostoon olennaisesti kuuluvien alihankkijoiden ja yhteistyökumppaneiden suorituskykyä. Tämän vuoksi verkostoituneen yrityksen Balanced Scorecard –mittaristoon lisätään uusi näkökulma, verkostonäkökulma.

Tutkimuksen tulosten pohjalta rakennettiin verkostoituneelle case-yritykselle soveltuva Balanced Scorecard -suorituskykymittaristo, joka sisältää neljän alkuperäisen näkökulman lisäksi viidennen, verkostonäkökulman. Rakennettu suorituskykymittaristo huomioi neljän perusnäkökulman lisäksi verkoston toiminnallisen ja taloudellisen tehokkuuden, sekä verkoston sitoutumisen yhteiseen tuotantotoimintaan.