”Täytyi alkaa suojella itseä siltä mitä rakastaa” : Psykososiaalisen kuormituksen vaikutukset työkyvylle

Työelämä on muuttunut aiempaa kuormittavammaksi muun muassa tietotyön yleistymisen, teknologisen kehityksen, työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtymisen sekä taloudellisen tilanteen aiheuttamien muutospaineiden vuoksi. Samaan aikaan työssä jaksamisen haasteet, työuupumusoireilu sekä mielenterveyden ongelmat ovat kasvaneet sekä Suomessa että globaalisti. Työn psykososiaalinen kuormitus haastaa yhä useamman työntekijän. Psykososiaalisella kuormituksella tarkoitetaan työn organisointiin ja johtamiseen, työn sisältöön ja mitoitukseen tai työyhteisöön liittyviä piirteitä, jotka voivat aiheuttaa työntekijälle haitallista kuormitusta. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään stressiteorioita, yksilön työkykyä ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä psykososiaalista kuormitusta ilmiönä. Stressiteorioita lähestytään työn vaatimusten ja voimavarojen (JD-R-malli) kautta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää psykososiaalisen kuormituksen vaikutuksia yksilön työkyvylle. Tutkimus on toteutettu laadullisella menetelmällä, jossa haastateltavaksi on valittu seitsemän psykososiaalista kuormitusta kokenutta henkilöä. Aineisto on kerätty teemahaastattelulla ja analysoitu sisällönanalyysimenetelmää käyttäen. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että työn psykososiaalisina kuormitustekijöinä korostuivat etäinen tai välinpitämätön johto, työhön liittyvät epäselvyydet ja hallinnan tunteen häviäminen, työn pirstaloituminen sekä työyhteisön vuorovaikutukseen liittyvät ongelmat, kuten toimimaton yhteistyö ja epäasiallinen käytös. Esihenkilöiden kyky tunnistaa tai puuttua psykososiaaliseen kuormitukseen oli vähäistä. Psykososiaalisen kuormituksen aiheuttamat työkykyongelmat vaihtelivat stressin kokemuksista uniongelmiin, kognitiivisen toiminnan haasteisiin, mielialamuutoksiin sekä työuupumukseen. Koetulla työuupumuksella on tutkimuksen mukaan kauaskantoisia seurauksia yksilölle, ja kynnys työuupumuksen uusiutumiselle madaltui kerran koetun työuupumuksen jälkeen. Psykososiaalisen kuormituksen ehkäisy- ja hallintakeinoissa korostuvat esihenkilön rooli haitallisen kuormituksen tunnistamisessa ja siihen puuttumisessa. Esihenkilötyöltä odotetaan läsnäoloa, tunneälyä ja viestinnällistä selkeyttä. Hyvä esihenkilö- ja tiimityöskentely suojaa työntekijöitä haitalliselta kuormitukselta. Psykososiaaliselta kuormitukselta suojaavassa tiimissä vallitsee psykologinen turvallisuus, ja työntekijät saavat vertaistukea sekä oppia toisiltaan. Yksilön keinoja ehkäistä ja hallita kuormitusta ovat terveellisistä elintavoista ja palautumisesta huolehtiminen.