Osaamisen johtamisella kilpailukykyä perusterveydenhuollon vastaanottotyöhön

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää perusterveydenhuollon vastaanottotyön osaamisen johtamista kilpailunäkökulmista. Tutkimuksessa tuotetaan tietoa perusterveydenhuollon vastaanottotyön osaamisen johtamisen kehittämisen tueksi. Tutkimuksen tuloksia verrataan osaamisen johtamiseen ja kilpailukykyyn liittyviin aiempiin teorioihin sekä tarkastellaan, mitä uusia nyansseja tutkimus tuottaa aiempiin teorioihin nähden.

Tutkimusongelmiin pyritään saamaan vastauksia laadullisella eli kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu osaamisen johtamista ja kilpailukykyä käsittävästä teoriasta. Teoreettisessa osiossa käsitellään oppimiseen liittyviä moninaisia ilmiöitä ja asioita, jotta voidaan ymmärtää paremmin osaamisen liittyviä tekijöitä. Teoreettisessa osiossa kartoitetaan terveydenhuollon erityispiirteitä palveluiden tuottamisen näkökulmista. Teoreettinen viitekehys on rakentunut systemaattisesti kerättyjen eri tieteenalojen tieteellisiin julkaisuihin perustuen. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla perusterveydenhuollon vastaanottotyön eri asiantuntijoita (n=10). Haastattelut suoritettiin puolistrukturoidulla teemahaastattelumenetelmällä. Teemat nousivat tutkimuksen teoreettisesta viitekehyksestä. Tutkimusaineistoa analysoitiin sisällönanalyysia hyödyntäen teorialähtöisesti eli deduktiivisesti.

Tutkimukseen osallistuneiden asiantuntijoiden mukaan tällä hetkellä osaamisen johtaminen näyttäytyy vastaanottotyön kontekstissa muun muassa sopivien työtehtävien räätälöimisenä siten, että työntekijän paras osaamispotentiaali tulee hyödynnettyä. Kilpailuasetelma kuitenkin muuttaa usealla tavalla osaamisen johtamiseen liittyviä vaateita. Osaamisen johtamista tulee kehittää, jotta siitä muodostuu systemaattinen johtamiskokonaisuus. Johtamisosaamisen tulee vahvistua entisestään ja organisaatioihin on vaalittava monipuolista liiketalousosaamista ja ICT- osaajia tulevaisuudessa.

Vastaanottotyön kehittämistyön painopisteiden on siirryttävä lähemmäksi asiakastasoa. Ketterä muuntautumiskyky ja nopea kyky reagoida asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin ovat kilpailuetuja tulevaisuudessa. Organisaatioissa oppimiseen liittyvät asiat eivät enää ainoastaan liity ammatillisen oppimisen kehittämiseen. Sen sijaan organisaatioiden oppimis- ja organisaatiokulttuurin tulee ohjata työntekijöitään täysin uuteen asenteeseen tehdä töitä.​