Luovutusvaikutus suomalaisilla osakemarkkinoilla : Tarkastelussa 9 kansanosaketta

Tutkielmassa tarkastellaan rahoitusmarkkinoiden toimintaa käyttäytymistaloustieteen näkökulmasta, keskittyen erityisesti luovutusvaikutukseen. Tämä psykologinen vinouma ilmenee sijoittajien taipumuksena myydä voitollisia osakkeita ennenaikaisesti ja säilyttää tappiollisia osakkeita liian pitkään. Ilmiötä on tutkittu laajasti eri markkinoilla, omaisuuslajeissa ja sijoittajaryhmissä. Sen on todettu vaikuttavan sekä yksittäisten sijoittajien varallisuuteen että markkinoiden toimintaan, erityisesti rahoitusvälineiden hinnan ja kaupankäyntivolyymin väliseen dynamiikkaan. Tämän vuoksi ilmiön ymmärtäminen on olennaista niin sijoittajille kuin tutkijoille. Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan modernia ja käyttäytymisrahoitusteoriaa ja niiden eroavaisuuksia. Lisäksi perehdytään luovutusvaikutukseen liittyviin aikaisempiin tutkimuksiin. Empiirisessä osiossa tarkastellaan yhdeksää suomalaista kansanosaketta ja selvitetään, esiintyykö niiden kohdalla luovutusvaikutukseen viittaavaa kaupankäyntikäyttäytymistä vuosina 2014–2024. Lisäksi analysoidaan osakkeiden kaupankäyntivolyymia erityisesti hintojen huippu- ja pohjakohdissa. Kolmanneksi analysoidaan joulukuun kaupankäyntivolyymia, sillä tappiollisten osakkeiden myynnin on havaittu yleensä voimistuvan verotuksellisista syistä vuoden lopussa. Tutkimustulosten perusteella suomalaisten kansanosakkeiden kohdalla ei havaittu vahvaa näyttöä luovutusvaikutuksesta. Ainoastaan kahden osakkeen osalta kaupankäyntivolyymi viittasi tämän ilmiön esiintymiseen. Tulokset osoittavat, että osakkeiden vaihdanta oli yleisesti suurempaa niiden hintojen ollessa matalampia, mikä saattaa viitata siihen, että sijoittajat suosivat kaupankäyntiä osakkeiden ollessa edullisia. Nordean osakkeen kaupankäyntivolyymi oli joulukuussa useimpina vuosina keskimääräistä korkeampi, mikä voi viitata verotuksellisiin myyntitoimenpiteisiin. Tulosten perusteella suomalaisten sijoittajien voidaan olettaa olevan tietoisempia käyttäytymistaloustieteen tunnistamista vinoumista ja toimivan tämän seurauksena rationaalisemmin, mikä voi selittää luovutusvaikutuksen vähäistä esiintymistä. Toisaalta on myös mahdollista, että koska kansanosakkeita omistavat sekä yksityissijoittajat että institutionaaliset toimijat, jälkimmäisten ammattimaisempi sijoitusstrategia saattaa neutraloida yksityissijoittajien käyttäytymisvinoumien vaikutukset. Tämä voi osaltaan selittää sen, miksi kokonaistasolla luovutusvaikutusta ei tutkimuksessa havaittu.