Stock Analysts’ Recommendations: Abnormal Returns and the Role of Analyst Coverage and Marketplace

The purpose of this paper is to study how analysts’ recommendations affect stock returns. More specifically, this research gathers evidence on whether it is possible to earn positive abnormal returns by following analysts’ recommendations. In addition, it examines what is the role of analyst coverage and the marketplace and how they influence the relationship between recommendations and returns. The impact of stock recommendations on returns is examined using several different methods: calculating geometric mean returns, raw returns, market-adjusted returns, and abnormal returns using three different regressions. The data for this study consists of daily stock and market returns, analysts’ consensus recommendations, Fama-French risk factors, analyst coverage, and marketplace data. The risk-free rate is the Finnish 10-year government bond yield. During the thirteen-year research period, a total of 224 listed companies from the Helsinki Stock Exchange are included in the study. The stocks are allocated into four portfolios based on the consensus recommendations. The reliability and sensitivity of the results are tested with a robustness check considering the effect of trading fees. Finally, to study the impact of analyst coverage and the marketplace, the original portfolios are split into two based on these characteristics. The first two hypotheses are supported by the empirical results. Geometric mean returns decrease step by step when moving from strong buy to strong sell. Moreover, the two best portfolios produce statistically significant positive excess returns regardless of the model, while the strong sell portfolio produces statistically insignificant negative abnormal returns. The results remain similar after the robustness test. However, examining the effect of analyst coverage shows that low analyst coverage stocks predict future returns better in the direction of the recommendation. This is in line with the second hypothesis of the thesis. The marketplace does not seem to have predicting power regarding returns, and thus the third alternative hypothesis cannot be accepted. The results also relate to the broader debate on market efficiency. This study does not reject the efficient market hypothesis but shows that profitable strategies can be built even if market efficiency has improved in the ongoing century.

Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia osakeanalyytikoiden suositusten arvoa sijoittajille tarkastelemalla, kuinka konsensussuositusten noudattaminen vaikuttaa osaketuottoihin Suomessa. Lisäksi tutkitaan analyytikoiden määrän ja markkinapaikan vaikutuksia tuottoihin. Suositusten vaikutusta tuottoihin tutkitaan useilla eri menetelmillä: laskemalla salkkujen geometriset keskiarvotuotot, raakatuotot ja markkinakorjatut tuotot sekä johtamalla salkkujen epänormaalit tuotot kolmen eri regression avulla. Tutkielman aineisto koostuu päivittäisistä osake- ja markkinatuotoista, analyytikoiden konsensussuosituksista, Fama-French riskifaktoreista sekä yhtiöitä seuraavien osakeanalyytikoiden määrästä ja markkinapaikkatiedoista. Riskittömänä korkona käytetään Suomen valtion kymmenen vuoden viitelainan korkoa. Tutkimusperiodi on 2010–2022 lukuun ottamatta viimeisen empiirisen osan lyhennettyä, viiden vuoden periodia. Kolmentoista vuoden aikavälillä tutkimuksessa on mukana yhteensä 224 listattua yhtiötä Helsingin pörssistä. Osakkeet jaetaan aluksi neljään salkkuun saamiensa konsensussuositusten perusteella. Toisessa vaiheessa salkkujen tuottojen kestävyyttä testataan ottamalla huomioon myös kaupankäyntikustannukset. Lopuksi yhtiötä seuraavien analyytikoiden määrän ja markkinapaikan vaikutuksia tuottoihin tutkitaan jakamalla alkuperäiset salkut kahtia näiden ominaisuuksien perusteella. Kaksi enimmäistä tutkielmassa asetettua hypoteesia saavat tukea empiirisistä tuloksista. Vuosittaiset geometriset keskiarvotuotot laskevat joka askeleella siirryttäessä parhaimman konsensussuosituksen salkusta kohti huonointa. Lisäksi kaksi parasta salkkua tuottavat tilastollisesti merkitseviä positiivisia ylituottoja käytetystä metodista riippumatta, kun taas huonoin salkku tuottaa tilastollisesti merkitsemättömiä negatiivisia epänormaaleja tuottoja. Tulokset säilyvät samankaltaisina kaupankäyntikustannusten huomioon ottamisen jälkeenkin. Analyytikoiden määrän tutkiminen osoittaa kuitenkin vähäisen seurannan osakkeista koostuvien salkkujen ennustavan tulevia tuottoja parhaiten. Parhaimmat tuotot ovat salkulla, jolla on paras konsensussuositus ja alhainen analyytikoiden määrä, kun taas huonoiten pärjää huonoimman konsensussuosituksen ja alhaisen analyytikoiden määrän salkku. Tämä on linjassa tutkielman toisen hypoteesin kanssa. Kolmas hypoteesi hylätään, sillä markkinapaikalla ei näytä olevan ennustevoimaa tulevien tuottojen suhteen. Empiiriset tulokset liittyvät myös laajempaan keskusteluun markkinoiden tehokkuudesta. Monet akateemiset tutkimukset osoittavat markkinoiden tehokkuuden parantuneen 2000-luvulla alentuneiden transaktiokustannusten ja teknologian kehittymisen myötä. Tämä tutkielma ei hylkää tehokkaiden markkinoiden hypoteesia, mutta osoittaa ylituottojen tienaamisen olevan yhä mahdollista ainakin Helsingin pörssin kaltaisella pienellä reunamarkkinalla.