Kauppakeskusten aukiolosääntely

Abstract

Vähittäiskaupan aukiololainsäädäntö uudistui merkittävästi, kun laki vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliikkeiden aukioloajoista astui voimaan 1.12.2009. Uudistus vapautti aukiolosääntelyä, mutta se jäi vielä hyvin kauaksi täydellisestä vähittäiskaupan aukioloaikojen vapauttamisesta. Tutkielmassani tarkastelen aukiolosääntelyä kauppakeskuksen näkökulmasta. Vähittäiskaupan suuntana on jo pidempään ollut kaupankäynnin keskittyminen kauppakeskuksiin ja päivittäistavarakaupan suuryksiköihin. Liiketoiminnallisesti lainsäädäntö asettaa kauppakeskuksille haasteita aukioloaikojen suhteen, sillä kauppakeskusten palvelutarjonta koostuu hyvin erilaisista liikkeistä, joiden aukioloaikasääntely vaihtelee laissa melko paljon. Erityisen haasteelliseksi lakiuudistuksen myötä muodostuu elinkeinonharjoittajan ja kauppakeskuksen välinen sopimussuhde nimenomaan aukioloaikojen osalta. Tutkimusaineisto koostuu lainsäädännöstä, lain esitöistä ja alan kirjallisuudesta. Laki vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliikkeiden aukioloajoista sekä hallituksen esitys laiksi vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliikkeiden aukioloajoista ovat tutkimuksen keskeisimpiä lähteitä.

Vähittäiskaupan aukiolosääntely vaikuttaa merkittävästi kauppakeskusten liiketoimintaan. Niiden aukioloajat eivät muodostu puhtaasti kysynnän ja tarjonnan kautta, vaan lainsäädäntö asettaa huomattavia rajoituksia. Elinkeinonharjoittajan ja kauppakeskuksen välistä sopimusvapautta on rajoitettu lainsäädännössä, koska siten on haluttu vahvistaa elinkeinonharjoittajien liiketoiminnan menestymisen edellytyksiä voimakkaasti keskittyvässä vähittäiskaupassa. Tutkimukseni mukaan aukiolosääntely on edelleen monimutkainen ja etenkin kauppakeskusliiketoiminnan kannalta liian epäselvä. On perusteltua kysyä, onko vähittäiskaupan toimintaedellytysten rajaaminen aukioloaikojen suhteen järkevää. Sääntely heikentää markkinatalouden mekanismien toimintaa, ja se on osin ristiriidassa esimerkiksi elinkeinovapauden kanssa.

Kauppakeskus voi varautua lainsäädännön tuomiin haasteisiin sopimushallinnalla. Ainoastaan sopimushallinnan kautta kauppakeskus pystyy turvaamaan omat liiketoimintaedellytyksensä sekä huolehtimaan sidosryhmiensä kuten esimerkiksi elinkeinonharjoittajien ja asiakkaiden intresseistä. Kauppakeskuksen aukiolon mahdollisuudet ja rajoitukset muodostuvat viime kädessä tapauskohtaisesti.