Kyvykkyyksien muotoutuminen ja kehittäminen pk-yrityksissä. Case: Yritys X.

Abstract

Kyvykkyys on yksi merkittävä tekijä kilpailuedun lähteelle. Yritykset toimivat dynaamisissa toimintaympäristöissä, jolloin henkilöstön kehittämisen tärkeänä päämääränä on kyvykkyyksien luominen ja johtaminen. Kyvykkyyksien johtamisen avulla yritys pystyy sopeutumaan toimintaympäristön muutoksiin ja varmistamaan menestymisen myös tulevaisuudessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää kyvykkyyksien kehittämistä pk-yrityksissä. Tutkimuksessa pyritään löytämään kyvykkyyksien muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä, keinoja tunnistaa kyvykkyyksiä sekä hahmottamaan millaisin henkilöstöjohtamisen keinoin kyvykkyyksien kehittämistä voidaan tukea.

Tutkimuksen kirjallisuuskatsauksessa kyvykkyyksiä hahmotetaan resurssiperustaisen teorian, ydinkyvykkyysnäkökulman ja kyvykkyyksien elinkaarimallin avulla. Kirjallisuuskatsauksessa annetaan kokonaisvaltainen kuva kyvykkyyksien kehittämiseen liittyvistä osaamisen johtamisen keinoista ja välineistä sekä organisaation oppimisesta. Lisäksi osaamisen johtamisen merkityksellisyyttä pyritään perustelemaan myös tuloksellisuuden kautta. Tutkimuksen empiirinen osuus on toteutettu laadullisena tutkimuksena, jonka tutkimusaineisto kerättiin ryhmähaastattelujen avulla. Tutkimus on tapaustutkimus ja aineisto koostuu 11 haastattelusta kattaen erään pk-yrityksen koko henkilöstön. Kyvykkyyksien johtamisessa lähtökohtana on kyvykkyyksien tunnistaminen ja sen vuoksi keskeisenä osana tutkimuksen empiiristä osuutta on kohdeorganisaatiolle kriittisten osaamisten tunnistaminen.

Kyvykkyyksien muodostumiseen vaikuttaa merkittävästi yksilöiden osaamisen yhdistämisen lisäksi yhteistyötä, oppimista ja viestintää tukevat rakenteet, prosessit ja rutiinit sekä yhteinen päämäärä. Kyvykkyyksien tunnistamisen haasteellisuutta lisää se, että kyvykkyys ei ole koskaan täysin määriteltävissä sen pohjautuessa yrityksen yhteisiin uskomuksiin. Jotta kyvykkyyksistä saadaan mahdollisimman aito kuva, niiden tunnistaminen ei ole pelkästään johtohenkilöiden tehtävä, vaan tunnistamiseen tulee ottaa mukaan myös muita yrityksessä työskenteleviä henkilöitä.