Maahanmuuttajataustaisten nuorten kielelliset identiteetit

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia ovat Suomen maahanmuuttajataustaisten nuorten kielelliset identiteetit. Tutkimuksessa selvitettiin, pitävätkö maa-hanmuuttajataustaiset nuoret itseään yhtäältä yksi- vai monikielisinä ja toisaalta suomenkielisinä ja/tai jonkin muun kielen puhujina. Tavoitetta lähestyttiin selvittämällä maahanmuuttajataustaisten nuorten kielenkäyttöä arkielämän viestintätilanteissa, suomen kieleen ja ensimmäiseksi opittuun kieleen kohdistuvia asenteita ja arvoja sekä suhtautumista omaan ja valtaväestön kieleen ja kulttuuriin. Äidinkielen käsitteen käyttöä pohdittiin tarkemmin selvittämällä, mitä maahanmuuttajataustaiset nuoret pitävät äidinkielenään ja miten he määrittelevät äidinkielen käsitteen.

Tutkimukseen osallistui 28 yläaste- ja lukioikäistä maahanmuuttajataustaista nuorta kahdesta helsinkiläisestä koulusta, Maunulan yhteiskoulun yläluokilta ja Vuosaaren lukiosta. Aineisto kerättiin kyselylomakkeen ja puolistrukturoitujen haastattelujen avulla. Kyselylomakkeella saatua aineistoa analysoitiin pääosin kvantitatiivisin menetelmin, jota täydensi avointen kysymysten kvalitatiivinen analyysi. Haastatteluihin valittiin kuusi nuorta lomakkeen täyttäneiden joukosta. Haastattelujen tuloksia analysoitiin kvalitatiivisin menetelmin ja niillä täydennettiin kyselylomakkeista saatua informaatiota sekä tutkimuksen pääkäsitteiden määrittelyä.

Analyysi osoitti, että tutkimukseen osallistuneilla maahanmuuttajataustaisilla nuorilla oli vahva etninen ja ensimmäisen kielen identiteetti. Heistä lähes kaikki näkivät itsensä kaksi- tai monikielisenä, mutta he eivät juurikaan mieltäneet suomen kieltä osaksi monikielistä itseä. Äidinkieleksi miellettiin useimmin se kieli, joka oli opittu ensimmäisenä. Kielellisen identifioitumisen ja kielellisen käyttäytymisen välillä oli havaittavissa ristiriitaa siten, että suomen kieltä käytettiin useammissa viestintätilanteissa, mutta ensimmäiseen kieleen identifioiduttiin huomattavasti voimakkaammin. Ensimmäinen kieli oli ensisijainen kotidomeenin kieli, eli sitä käytettiin kotioloissa muita kieliä enemmän. Koti, vanhemmat ja sukujuuret näyttivätkin olevan voimakkaita vaikuttimia ensimmäisen kielen identiteetin muodostuksessa.