Kiusantekovalitukset

Abstract

Kunnallisvalitus on kaikille kunnan jäsenille ja asianosaisille osoitettu oikeus hakea muutosta kunnan viranomaisten päätöksiin. Näin ollen kunnallisvalituksen funktio on kaksijakoinen: Toisaalta kunnallisvalitus on kunnan jäsenen keino valvoa kunnan päätöksien lainmukaisuutta ja toisaalta päätöksen asianosaisten keino hakea oikeusturvaa. Kunnallisvalituksen voi tehdä vedoten johonkin kunnallislaissa määritellystä kolmesta laillisuusperusteesta.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mistä johtuu negatiivinen suhtautuminen kunnalliseen muutoksenhakijaan. Kunnallisvalitus leimautuu usein turhaksi tai peräti kiusantekovalitukseksi, minkä vuoksi on aiheellista tutkia kunnallisen muutoksenhakujärjestelmän toimivuutta lähemmin. Ensinnäkin on määriteltävä kunnallisvalitusta säätelevät normit, jotta tiedetään, miten kunnallisvalitus muotoutuu. Voimassa olevaa lainsäädäntöä on edelleen peilattava yhteiskunnassa tapahtuvaan kehitykseen, mikä vaikuttaa väistämättä lainsäädännön ja kunnallisvalituksen funktioiden muokkautumiseen. Tutkimus selvittää muun muassa joustavan lainsäädännön tuomia haasteita kunnan päätöksentekijöille ja kunnalliselle muutoksenhakijalle.

Tutkimus tarkastelee nykyisen mallin mukaista kunnallisvalitusta kriittisesti ja pohtii keinoja kunnallisen muutoksenhakujärjestelmän toimivuuden parantamiseksi. Kunnallisvalitusta uudistettaessa on huomioitava sekä kuntalaisten oikeusturvasta että kunnallisesta itsehallinnosta johtuvat rajoitukset, jotka supistavat mahdollisuuksia puuttua muun muassa kuntalaisten valitusoikeuden ja kunnallisvalituksen valitusperusteiden laajuuteen. Edelleen on otettava huomioon, että muutoksenhakujärjestelmää voidaan tehostaa myös useilla muilla kuin lainsäädännöllisillä muutoksilla. Tutkimus ottaa kantaa nimenomaan siihen, mitkä voisivat olla tarkoituksenmukaisimmat keinot turhien valituksien ja kiusantekovalituksien ennaltaehkäisyn ja vähentämisen kannalta.

Kunnallista muutoksenhakujärjestelmää kehitettäessä on olennaista tietää, miten se toimii käytännössä. Kiusantekovalituksista johtuvan ongelman merkittävyyden selvittämiseksi toteutettiin kyselytutkimus, joka suunnattiin kaikkiin Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan sekä Etelä-Pohjanmaan kuntiin, ja kunnissa eri asemissa oleville johtaville viranhaltijoille. Empiirinen tutkimusosuus sisältää myös Vaasan hallinto-oikeuden tuomareiden haastattelun tulokset ja siitä tehdyt johtopäätökset. Muilta osin tutkimus on pääasiassa oikeusdogmaattinen.

Tutkimustulokset viittaavat siihen, että turhan valituksen ja kiusantekovalituksen käsitteen sisältö vaihtelee niin vastaajatahosta kuin vastaajan henkilökohtaisista mielipiteistä riippuen. Tutkimus tekee johtopäätöksiä siitä, mitkä piirteet käytännössä liitetään turhaan valitukseen tai kiusantekovalitukseen. Kunnallisvalituksen leimautuminen kiusantekovalitukseksi johtuu yleensä muutoksenhausta aiheutuvista negatiivisista vaikutuksista, kuten päätöksen täytäntöönpanon viivästymisestä tai hankkeiden estymisestä. Toisinaan leimautuminen saattaa johtua kunnallisen muutoksenhakujärjestelmän luonteesta. Tässä tutkimuksessa pohditaan, onko lainsäädännöllisiin muutoksiin todellista tarvetta.