Between Pages, Stages and Cultures Translation of Sirkku Peltola’s Play Text Suomen hevonen into English

Abstract

Suomalainen näytelmäkirjallisuus on alkanut saada näkyvyyttä maailmalla viime vuosina. Näytelmän markkinointi ulkomaille alkaa ns. johdantokäännöksestä (introductory translation), joka on kohdistettu erimaalaalaisille teatterin ammattilaisille.

Tutkielmani kohteena on Sirkku Peltolan kirjoittama näytelmä Suomen hevonen (2005) ja sen englanninkielinen johdantokäännös The Finnhorse (2005), jonka on tehnyt Eva Buchwald. Tutkielman tarkoituksena on tutkia miten näytelmän suomalaisuus näkyy englanninkielisessä käännöksessä. Tutkimusmateriaali koostuu ns. merkityksellisistä käsitteistä (signature concepts) eli kulttuurisidonnaisista termeistä joilla on keskeinen tehtävä näytelmässä joko henkilöhahmojen, miljöön, teeman tai ilmapiirin rakentamisessa. Tutkimusmetodina on analysoida käsitteiden kääntämisessä käytettyjä käännösstrategioita, jotka pohjautuvat Ritva Leppihalmeen ja Jan Pedersenin muodostamiin käännösstrategioihin. Tutkimuksen muu teoreettinen viitekehys koostuu Maria Tymoczkon ajatuksesta, että käännökset ovat luonteeltaan metonyymisiä eli niihin on poimittu vain tietyt elementit edustamaan koko lähdetekstiä ja –kulttuuria. Teoriapohjana on myös Manfred Pfisterin teoria draaman merkityssysteemistä sekä Jan Pedersenin luokitus kulttuurispesifisyyden eri asteista.

Hypoteesina on, että suurin osa merkityksellisistä käsitteistä on käännetty siten, että lähdekulttuuri on piilotettu korvaamalla käsite kulttuurineutraalilla viittauksella. Hypoteesia tukee mm. se, että lähdekulttuuri on marginaalikulttuuri, joka on todennäköisesti melko vieras kohdeyleisölle. Myös käännöstyypin, johdantokäännöksen, oletetaan vaikuttavan käännösmenetelmiin. Tulokset osoittivat, että lähtöolettamuksen mukaisesti yleisin käännösstrategia oli merkityksellisen käsitteen korvaaminen kulttuurineutraalilla termillä. Odottamatonta oli, että yli puolessa kulttuuriadaptaatioista käsite oli korvattu brittienglantilaisella vastineella. Englanninnos on siis osittain sijoitettu Britanniaan. Tuloksena on hybriditeksti, joka on sekoitus suomalaisuutta, brittiläisyyttä ja eurooppalaisuutta.