Viranomaisaloitteinen irtisanominen Vuoden 1986 ja vuonna 1994 voimaan tulleen valtion virkamieslain vertailu

Abstract

Valtion virkamiehistön oikeudellisessa sääntelyssä toteutettiin itsenäisyytemme ajan ensimmäinen kokonaisuudistus vuoden 1988 alusta. Ennen tätä uudistusta virkamiehistön oikeudellinen asema oli muodostunut historiallisen kehityksen mukaan, jonka juuret ulottuivat Ruotsin vallan aikaan. Valtion virkamieslainsäädäntö uudistui kokonaisuudessaan 1.12.1994 voimaan tulevilla valtion virkamieslailla ja -asetuksella. Uuden lain myötä valtion virkasuhteeseen ja työtysopimussuhteeseen jäivät lähinnä vain ne erot, joita valtion tehtävien hoitaminen tuloksellisesti, tarkoituksenmukaisesti ja oikeusturvavaatimukset täyttäen edellyttää.

Valtion virkamiesten asema muuttui viranomaisaloitteisen irtisanomisen osalta ratkaisevasti, kun vuoden 1986 valtion virkamieslaki tuli voimaan. Vuoden 1994 valtion virkamieslaki muutti jälleen osaltaan valtion virkamiesten asemaa viranomaisaloitteisen irtisanomisen osalta. Tutkimus keskittyy tarkastelemaan vuoden 1986 valtion virkamieslakia siltä osin, mikä koskee viranomaisaloitteista irtisanomista, samoin vuoden 1994 valtion virkamieslakia tarkastellaan viranomaisaloitteisen irtisanomisen näkökulmasta. Tutkimusongelma on, onko valtionhallinnon virkamies vuoden 1994 valtion virkamieslain mukaan helpommin irtisanottavissa viranomaisaloitteisesti kuin vuoden 1986 valtion virkamieslain mukaan. Tässä tutkimuksessa käytetty lähestymistapa on oikeusdogmaattinen eli lainopillinen, koska tutkimus nojaa oikeusnormeihin eli vuoden 1986 ja vuoden 1994 valtion virkamieslakeihin.

Virkamiehen irtisanomissuojan aineellisen sisällön kannalta on ratkaisevaa, miten tulkitaan yleislauseketta "erityisen painava syy" irtisanomisperusteena. Virkamiehen irtisanominen tuotannollisilla, taloudellisilla ja muilla näihin verrattavilla perusteilla tulee kysymykseen silloin, kun virkamiehen työ on konkreettisesti vähentynyt tai kun viraston työntarjoamisedellytykset ovat heikentyneet. Budjettitalouteen kuuluvissa valtion virastoissa viraston työntarjoamisedellytysten muutoksen voi aiheuttaa esim. viraston henkilöstömenoihin käytettävissä olevien määrärahojen supistaminen.

Individuaaliperusteisen irtisanomisen osalta voidaan katsoa, ettei vuoden 1994 valtion virkamieslaki muuttanut virkamiehen asemaa viranomaisaloitteisen irtisanomisen osalta verrattuna vuoden 1986 valtion virkamieslakiin. Sen sijaan kollektiiviperusteiseen irtisanomissuojaan uusi laki toi muutoksia.