Balanced Scorecardin käyttöönottoon vaikuttavat tekijät - Kyselytutkimus käyttöönoton onnistumiseen ja epäonnistumiseen vaikuttavista tekijöistä suomalaisissa yrityksissä

dc.contributor.authorLehto, Nina
dc.contributor.facultyfi=Kauppatieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Business Studies|
dc.contributor.organizationVaasan yliopisto
dc.date.accessioned2004-05-07
dc.date.accessioned2018-04-30T13:43:08Z
dc.date.accessioned2025-06-25T15:19:41Z
dc.date.available2018-04-30T13:43:08Z
dc.date.issued2004
dc.description.abstractTutkielman päätavoitteena on tutkia, mitkä tekijät vaikuttavat Balanced Scorecardin käyttöönottoon suomalaisissa yrityksissä. Käyttöönotto jaetaan tutkimuksessa kuuteen vaiheeseen, ja tutkimuksessa tutkitaan vaiheiden vaikeutta ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Testattavat hypoteesit on luotu toimintolaskennan käyttöönotosta tehtyjen tutkimusten perusteella. Tutkimuksen tieteellinen uutuusarvo perustuu niin käytännön kuin tieteen näkökulmista siihen, että Balanced Scorecardin käyttöönoton vaihejaotteluna on käytetty Cooperin ja Zmudin (1990) esittelemää mallia ja siihen että toimintolaskennan ja Balanced Scorecardin käyttöönottoon vaikuttavia tekijöitä vertaillaan. Tutkimuksen otoksena oli 190 suomalaista yritystä, ja tutkimus toteutettiin Internet-kyselynä. Kysely koostui pääosin strukturoiduista ja formaaleista kysymyksistä, lisäksi se sisälsi avointen ja strukturoitujen kysymysten välimuotoja. Kyselyn tuottama aineisto käsiteltiin ja analysoitiin SPSS-ohjelmalla. Tulkinnassa ja analysoinnissa käytettiin pääosin keskilukuja kuvaavia tunnuslukuja ja Paired-Sample t-testiä. Tutkimus on kvantitatiivinen ja deduktiivinen eli teoriaa testaava. Perinteistä suomalaista tutkimusluokkajaottelua noudattaen tämän tutkimuksen voidaan sanoa olevan nomoteettinen. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Balanced Scorecardin käyttöönoton onnistumiseen vaikuttavat erityisesti organisatoriset ja ihmisiin liittyvät tekijät, ei niinkään tekniset seikat. Tulos on yhdenmukainen aiempien toimintolaskentaa käsittelevien tutkimusten tulosten kanssa. Tärkeimmiksi käyttöönottoa edistäviksi tekijöiksi osoittautuivat yrityksen strategian selkeys, yksimielisyys projektin tavoitteista, vähäinen muutosvastarinta ja työntekijöiden sitoutuminen muutokseen. Merkittävimmät käyttöönottoon negatiivisesti vaikuttavat tekijät ovat ylimmän johdon sitoutumattomuus muutokseen, riittämättömät resurssit, riittämätön ylimmän johdon tuki ja syntynyt muutosvastarinta. Kaikkein vaikeimmaksi vaiheeksi osoittautui käyttöönoton kuudes vaihe, sulautuminen.
dc.description.notificationfi=Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.|en=Fulltext not available.|sv=Fulltext ej tillgänglig.
dc.format.bitstreamfalse
dc.format.extent123
dc.identifier.olddbid2612
dc.identifier.oldhandle10024/2564
dc.identifier.urihttps://osuva.uwasa.fi/handle/11111/6215
dc.rightsCC BY-NC-ND 4.0
dc.source.identifierhttps://osuva.uwasa.fi/handle/10024/2564
dc.subjectBalanced Scorecard
dc.subjectkäyttöönotto
dc.subjectorganisatoriset tekijät
dc.subjectkyselytutkimus
dc.subject.studyfi=Laskentatoimi ja rahoitus|en=Accounting and Finance|
dc.titleBalanced Scorecardin käyttöönottoon vaikuttavat tekijät - Kyselytutkimus käyttöönoton onnistumiseen ja epäonnistumiseen vaikuttavista tekijöistä suomalaisissa yrityksissä
dc.type.ontasotfi=Pro gradu - tutkielma |en=Master's thesis|sv=Pro gradu -avhandling|

Tiedostot