Rakennerahastosta osarahoitettujen hankkeiden hallinnoinnin haasteet

Abstract

Euroopan unioni tukee erilaisia hankkeita ja ohjelmia. Jäsenvaltiot ovat yhteisesti asettaneet tavoitteet rahoitusohjelmille. EU-rahoitusohjelmilla tuetaan muun muassa nuoriso-, kulttuuri- ja tutkimus- ja kehitystoimintaa, sosiaali- ja terveyshankkeita, ympäristön kehittämistä sekä koulutusta. Merkittävin EU-tuen muoto on rakennerahastot. Suomi saa tukea kahdesta rakennerahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) ja Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR).

EU:n rakennerahastovaroilla pyritään vähentämään EU:n eri alueiden välisiä kehityseroja. Tuki täydentää kansallisia kilpailukyvyn- ja työllisyyden kehittämistoimia, jotka eivät ole saavuttaneet tavoitteitaan.. EU:n tuki suunnataan komission hyväksymien tavoiteohjelmien kautta, jotka jäsenmaat ovat valmistelleet. Rahoitusta myönnetään hankkeille, jotka edistävät yritystoimintaa, innovaatioita, verkostoitumista, aluekehitystä ja osaamista.

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää rakennerahastohallinnoinnin suurimmat haasteet, miksi ne ovat haasteellisia ja miten toteutus saataisiin yksinkertaisemmaksi. Rakennerahasto hankkeiden raskas hallinnointi on tiedostettu nykyistä ohjelmakautta 2007 – 2013 valmisteltaessa, mutta paineita on kevyempään hallinnointiin ja tätä kautta vaikuttavuuden lisäämiseen on edelleen. Saatujen havaintojen perusteella on pyritty yksinkertaistamaan ohjelmakauden 2013 – 2020 hallinnointia, mutta vasta käytäntö näyttää kuinka tehtävässä on onnistuttu.

Tutkimuksessa pääpaino on toteutusvaiheessa eli rahoituspäätöksen antamisen jälkeen tapahtuvassa hanketoiminnassa ilmenevillä haasteilla ja ongelmilla. Tuen hakeminen on jo oma vaativa prosessinsa. Rahoituksen hakemisprosessia käsitellään siltä osin kuin sillä on relevanssia tässä tutkimuksessa, Hanketoteuttajan laatima projektisuunnitelma ja sen perusteella myönnettävä rahoituspäätös ovat merkittäviä dokumentteja kustannusten tukikelpoisuutta tarkasteltaessa.