Suomen ja IFRS-tilinpäätöskäytäntöjen erot ja niiden vaikutus pääoman tuottoon ja vakavaraisuuteen

Tutkielman tarkoitus on tutkia, onko Suomen ja IFRS-tilinpäätöskäytännön vä-lillä eroja, jotka vaikuttavat pääoman tuottoa ja vakavaraisuutta mittaaviin tun-nuslukuihin. Tutkielmassa arvioidaan, että näiden tilinpäätöskäytäntöjen välillä on edelleen eroja Euroopan unionin harmonisointipyrkimyksistä huolimatta. EU:n yhtiöoikeudelliset direktiivit sallivat edelleen liian joustavia käytäntöjä. Kyseiset erot tilinpäätöskäytäntöjen välillä vaikeuttavat yritysten tilinpäätösin-formaation suoraa vertailua. Tutkielmassa käsitellään merkittävimpiä muutoksia, kun siirrytään suomalai-sesta tilinpäätöskäytännöstä kansainväliseen IFRS-tilinpäätökseen. Teoreettises-ti huomattavin ero tulee esille suhtautumisessa realisointiperiaatteeseen. Tut-kimusaineisto koostuu 35–47 Helsingin Pörssissä noteerattavan yrityksen ke-väällä 2005 julkaistuista IFRS-vertailutiedoista. Vuoden 2005 IFRS-tilinpäätös vaatii vertailukelpoiset tilinpäätöstiedot vuodelta 2004. Tutkimuksessa käytettävät tunnusluvut ovat sijoitetun pääoman tuottoprosent-ti, oman pääoman tuottoprosentti, omavaraisuusaste ja nettovelkaantumisaste. Tutkimus suoritettaan ei-parametrisellä Wilcoxonin havaintoparin lukujen ero-tuksen rankitestillä, koska normaalisuuden edellytykset eivät täyttyneet kaikki-en tunnuslukujen kohdalla. Tulosten perusteella tilinpäätöskäytäntöjen välillä on edelleen eroja. IFRS-tilinpäätöksestä lasketut tunnusluvut ovat keskimäärin suurempia sijoitetun pääoman tuottoprosentin, oman pääoman tuottoprosentin ja nettovelkaantumisasteen osalta. Omavaraisuusaste on keskimäärin korkeam-pi suomalaisessa tilinpäätöskäytännössä. Pieni tutkimusaineisto on suurin tut-kimuksen luotettavuutta rajoittava tekijä.