Managerial Interpretations of AI and its Influence on Business Model Innovation : A Multiple Case Study in the Finnish Translation Industry

Abstract

In recent years, Artificial Intelligence (AI) has significantly affected traditional industries, prompting managers to reconsider established practises. The translation industry provides a relevant example of a sector strongly impacted by AI, which has enabled the increasing prevalence of self-translation. Responding to changing industry norms is considered crucial, as failure to adapt may result in organizational decline or business failure. In this context, business model innovation (BMI) is often considered an important way for companies to cope with technological change. However, prior research does not provide a unified explanation for why some firms innovate while others do not. One explanation for these differences is managerial cognition, as some studies suggest that a business model primarily represents the management of perceptions.

Although prior research has linked BMI and managerial cognition, qualitative studies on established micro- and small-sized professional service firms remain limited, making the translation industry a relevant context for examining managerial interpretations. Consequently, the aim of this study is to explore how managerial interpretation of AI influence business model innovation in the Finnish translation industry. The focus is on how these interpretations shape the innovation by business model components and the ways in which value is created, delivered, and captured.

This study adopts a managerial cognition perspective to examine BMI. AI is conceptualized as a trigger that managers scan and interpret, leading to either opportunity or threat perceptions, which in turn shape organizational responses – in this case, business model innovation. A qualitative multiple case study design is adopted, and the empirical data consists of semi-structured interviews with six managers from four translation agencies, providing an in-depth insight into managerial interpretations and enables comparison of their effects on BMI.

The findings indicate that opportunity-oriented interpretations of AI lead to BMI or its active planning, affecting how companies create, deliver, and capture value. In contrast, threat-oriented interpretations are associated with the absence of BMI, either due perceived barriers or because AI is not considered immediately relevant to company´s operations. In addition, the findings suggest that contextual factors also influence BMI alongside managerial interpretation. Overall, the study demonstrates that managerial interpretations of AI influence both the scope and nature of BMI in the Finnish translation industry. The findings highlight the importance for managers in professional service settings to critically reflect their interpretations of technology, as these guide innovation-related decisions.

Viime vuosina tekoäly on vaikuttanut merkittävästi perinteisiin toimialoihin, mikä on saanut johtajat arvioimaan uudelleen vakiintuneita käytäntöjä. Käännösala on erityisen osuva esimerkki alasta, johon tekoäly vaikuttaa voimakkaasti, sillä sen ansiosta erityisesti itse kääntäminen on yleistynyt. Reagoimista toimialan muuttuviin normeihin pidetään keskeisenä, sillä sopeutustoimien epäonnistuminen voi johtaa yritystoiminnan heikkenemiseen. Tämänkaltaisessa nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä erityisesti liiketoimintamallin innovointia pidetään usein tärkeänä keinona vastata teknologiseen muutokseen. Aiempi tutkimus ei kuitenkaan tarjoa yksiselitteistä vastausta sille, miksi osa yrityksistä uudistaa liiketoimintamalliaan, kun taas toisissa se pysyy ennallaan. Yhtenä selittävänä tekijänä pidetään johtajan kognitiota, sillä tutkijoiden mukaan liiketoimintamalli heijastaa pohjimmiltaan havaintojen ja tulkintojen johtamista.

Liiketoimintamallin innovointia ja johdon kognitiota on aiemmissa tutkimuksissa käsitelty yhdessä, mutta etenkin laadulliset tutkimukset asiantuntijapalveluita tarjoavista mikro- ja pienyrityksistä ovat jääneet vähemmälle huomiolle tässä tutkimussuuntauksessa. Näin ollen liiketoimintamallien innovoinnin tarkastelu käännösalalla tarjoaa uudenlaisen näkökulman johdon kognition tutkimukselle. Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää, miten johdon tulkinnat tekoälystä ohjaavat liiketoimintamallien innovointia suomalaisella käännösalalla. Erityisesti tarkastelun kohteena on se, miten tulkinnat näkyvät liiketoimintamallin eri osa-alueiden innovoinnissa, sekä siinä, miten arvoa luodaan, toimitetaan ja ansaitaan.

Tässä tutkimuksessa liiketoimintamallin innovointia (business model innovation) tarkastellaan johtajan kognition näkökulmasta (managerial cognition). Tekoäly nähdään ärsykkeenä, josta johtajat hakevat tietoa johtaen erilaisiin tulkintoihin, ja lopulta joko mahdollisuus- tai uhkatulkintaan. Nämä tulkinnat puolestaan ohjaavat liiketoimintamallin innovointia. Tutkimus toteutetaan laadullisena monitapaustutkimuksena, ja empiirinen aineisto koostuu kuuden johtajan puolistrukturoidusta haastattelusta neljästä eri käännöstoimistosta. Aineisto tarjoaa yksityiskohtaista tietoa johdon tulkinnoista ja mahdollistaa niiden vaikutusten vertailun liiketoimintamallin innovointiin.

Tulokset osoittavat, että tekoälyn tulkitseminen mahdollisuutena johtaa kokonaisvaltaiseen liiketoimintamallin innovointiin tai sen aktiiviseen suunnitteluun. Sen sijaan uhkatulkinnat liittyvät nykyisessä liiketoimintamallissa pysymiseen joko koettujen esteiden vuoksi tai siksi, ettei tekoälyä pidetä tarpeeksi merkityksellisenä yrityksen kannalta. Tärkeä johtopäätös on, että johdon tulkinnat tekoälystä muokkaavat liiketoimintamallin innovoinnin suuntaa ja laajuutta suomalaisella käännösalalla. Tämä korostaa, että asiantuntijapalveluyritysten johtajien on tärkeää pohtia omia käsityksiä teknologiasta, sillä ne ohjaavat innovointipäätöksiä.