Taloustiedon oppisisällön standardointi peruskoulun yläkoulussa - nuorten taloudellisen osaamisen kehittäminen Suomessa

Abstract

Taloudellisen lukutaidon osaamisen kehittäminen on perusteltua, jotta kuluttajat hallitsisivat paremmin nopeasti muuttuvaa taloudellista ympäristöään, ja osaisivat ottaa paremmin vastuuta oman taloutensa hoidosta pitkällä aikavälillä. Kansainvälisiä kyselytutkimuksia on alettu taloudellisen lukutaidon osalta standardoida kansalaisten taloustiedon osaamisen, taloudellisten asenteiden sekä taloudellisen käyttäytymisen vertaamiseksi. Positiivisen taloudellisen käyttäytymisen edistämiseksi OECD kannustaa kehittämään taloustiedon opetuksen käyttäytymisnäkökulmaa sekä digitaalisia opetusmenetelmiä. Myös taloustiedon oppisisältöä on alettu kansainvälisesti standardoida laadun ja sisällön varmistamiseksi, mutta Suomessa tätä standardointia ei ole vielä tehty.

Tämä pro gradu –tutkimus on osa nuorten taloudellisen lukutaidon projektia Vaasan yliopistossa. Taloustiedon oppisisältö on kuitenkin laajempi kuin taloudellisen lukutaidon määritelmä, joten tutkimuksen alaotsikko on nuorten taloudellisen osaamisen kehittäminen Suomessa. Tutkimuksessa tehdään aluksi kirjallisuuskatsaus taloudellista lukutaitoa sekä taloustiedon opetusta koskevaan kansainväliseen tutkimuskenttään. Lisäksi tarkastellaan tutkimuskirjallisuuteen perustuen taloustiedon opetusta suomalaisessa peruskoulussa osana yhteiskuntaopin opetusta keskittyen yläkoulun opetukseen, sekä tarkastellaan suomalaisten nuorten menestystä kansainvälisissä yhteiskunnallista tietoa mittaavissa tutkimuksissa. Päätteeksi verrataan neljää suomenkielistä peruskoulun yläkoulun yhteiskuntaopin oppikirjaa CEE:n yhdysvaltalaiseen koulujärjestelmään kehittämiin taloustiedon opetuksen standardeihin.

Suomalaiset nuoret ovat menestyneet hyvin kansainvälisissä yhteiskunnallista tietoa mittaavissa tutkimuksissa, vaikka yhteiskuntaopin opetusta annetaan Suomessa oleellisesti vähemmän kuin OECD –maissa keskimäärin. Silti suomalaisten nuorten kykyä soveltaa tietoa pitäisi lisätä. Yhteiskuntaopin ope-tussuunnitelmassa kiinnitetään huomiota taitojen kehittämiseen, mikä edellyttää tietoja soveltavaa opetusta sekä uusien opetusmenetelmien kuten pelien sekä vertaisoppimisen käyttöönottoa. Opetuksen kohdentamisessa tulisi kiinnittää huomiota varsinkin taloudellisen lukutaidon osalta keskimääräistä heikompiin väestöryhmiin kuten ei-korkeakoulutettujen perheiden nuoriin, tyttöihin sekä maahanmuuttajiin.

Tutkimuksessa ilmenee, että taloustiedon opetukseen käytetty tuntimäärä on Suomessa keskimäärin noin 30 oppituntia lukuvuoden aikana, mikä on vähän suhteutettuna asiasisällön laajuuteen ja sisäistettävyyteen. Myös opettajien taloustiedon osaamiseen ja sen ylläpitämiseen on syytä kiinnittää huomiota. Yhteiskuntaopin oppikirjat täyttävät enimmäkseen osittain yhdysvaltalaiset standardit. Keskeisten taloustieteellisten standardien jättäminen käsittelemättä sekä puutteellisesti määritellyt keskeiset asiat kuten talouskasvu, BKT ja suhdannevaihtelut osoittavat taloustieteellisen näkemyksen vaillinaisuutta oppikirjojen sisällössä. Myös kuluttajan pitkän aikavälin taloudenhoito jää oppikirjoissa käsittelemättä, vaikka korkoa korolle –ilmiö on oleellinen asia ymmärtää pitkän aikavälin säästämisessä ja velanhoidossa.