Osastonhoitajat johtajina ja henkilöstön motivoijina: esimerkkinä Seinäjoen keskussairaala

dc.contributor.authorNieminen, Arja
dc.contributor.facultyfi=Hallintotieteiden tiedekunta|en=Faculty of Public Administration|
dc.contributor.organizationVaasan yliopisto
dc.date.accessioned2005-05-25
dc.date.accessioned2018-04-30T13:45:02Z
dc.date.accessioned2025-06-25T15:37:52Z
dc.date.available2018-04-30T13:45:02Z
dc.date.issued2005
dc.description.abstractOsastonhoitajien työ johtajina ja henkilöstön motivoijina on haastava. Supistuvat resurssit, työn sisältöjen muutokset, asiakkaiden ja heidän omaistensa lisääntyneet odotukset kuormittavat osastonhoitajia. Sairaalaorganisaation ulkopuolelta tulevat muutokset ja työn tehokkuus- ja laatuvaatimukset aiheuttavat uudenlaisia haasteita osastonhoitajan työlle. Organisaatioiden madaltumisen vuoksi päätösvalta ja tulosvastuu ovat siirtyneet yhä enemmän työyksikköjen johtajille. Tulosjohtaminen ja hoidon laadun mittaaminen ovat osastonhoitajien työn nykypäivää. Tutkimuksen pääongelma oli tutkia osastonhoitajia johtajina ja henkilöstön motivoijina. Alaongelmia oli kaksi: 1. Miten terveydenhuollon organisaatiomuutokset ovat vaikuttaneet osastonhoitajien työhön? 2. Millaiset mahdollisuudet osastonhoitajilla on toimia henkilöstön motivoijina? Tutkimus suoritettiin haastattelemalla 16 osastonhoitajaa Seinäjoen keskussairaalan osastoilta ja poliklinikoilta. Haastateltavat valittiin käytännön syistä vain kantasairaalasta. Metodina oli teemahaastattelu ja tutkimuksen keskeinen teoria oli Human Resource Management. Haastattelun pohjana olivat pääteemat ja niihin liittyvät apukysymykset. Aineisto käsiteltiin laadullisesti käyttäen sisällön analyysiä. Keskeisiä käsitteitä olivat organisaatio, hallinto, hoitotyön ja muutoksen johtaminen, tulosjohtaminen ja motivaatio. Tulosten mukaan terveydenhuollon organisaatiomuutokset ovat hankaloittaneet osastonhoitajien työtä. Muutoksia on tullut paljon ja nopeassa tahdissa. Muutosten käsittelyyn ja asioiden eteenpäin viemiseen pitäisi olla aikaa. Monet osastonhoitajat tekevät henkilöstöpulan vuoksi kliinistä työtä, jolloin johtamiseen jää vähemmän aikaa. Osastonhoitajat toivoivat johtamiskoulutusta ja enemmän tukea ylihoitajilta. Osastonhoitajien mahdollisuudet alaisten motivointiin olivat kohtalaisen hyvät. Motivointikeinoja oli osastonhoitajien mielestä vähän. Positiivinen palaute ja kiittäminen olivat perinteiset keinot, mutta muutama osastonhoitaja koki niiden käyttämisen vaikeana. Osastonhoitajien toimintamahdollisuudet henkilöstön johtamiseen ja motivointiin voisivat olla paremmat. Suurimpia esteitä olivat muutosten määrä, kiire, henkilöstöpula ja informaation heikko kulku. Osastonhoitajat kaipasivat koulutusta ja aikaa uusien johtamistapojen oppimiseen.
dc.description.notificationfi=Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.|en=Fulltext not available.|sv=Fulltext ej tillgänglig.
dc.format.bitstreamfalse
dc.format.extent84
dc.identifier.olddbid3585
dc.identifier.oldhandle10024/3537
dc.identifier.urihttps://osuva.uwasa.fi/handle/11111/7091
dc.rightsCC BY-NC-ND 4.0
dc.source.identifierhttps://osuva.uwasa.fi/handle/10024/3537
dc.subjectosastonhoitaja
dc.subjectjohtaminen
dc.subjectmotivointi
dc.subjecthenkilöstöhallinto
dc.subject.studyfi=Sosiaali- ja terveyshallinto|en=Social and Health Management|
dc.titleOsastonhoitajat johtajina ja henkilöstön motivoijina: esimerkkinä Seinäjoen keskussairaala
dc.type.ontasotfi=Pro gradu - tutkielma |en=Master's thesis|sv=Pro gradu -avhandling|

Tiedostot