Työntekijän kokemus suoriutumisen johtamisesta Scrum-mallissa

Suoriutumisen johtaminen on laaja henkilöstöjohtamisen kokonaisuus, johon sisältyy muun muassa suoriutumisen seuranta, arviointi, palautteen antaminen, palkitseminen ja suoriutumisen kehittäminen. Suoriutumisen johtaminen on perinteisesti nähty hyvin esihenkilölähtöisenä prosessina, jossa kaikki edellä mainitut vaiheet toteutuvat työntekijän ja esihenkilön välillä. Scrum sen sijaan on iteratiivinen ketterän projektinjohtamisen työkalu, jossa työskentely on jaksotettu 1–4 viikon työskentelyjaksoihin, joiden tavoitteet on etukäteen määritelty. Scrumiin liittyy useita ennalta määriteltyjä tapahtumia ja myös roolijako on ennalta määritelty. Scrumissa esihenkilöt eivät ole läsnä päivittäisessä työssä ja projektipäälliköitä tai tiiminvetäjiä ei ole, joten itse- ja ryhmäohjautuvuuden rooli korostuu. Suoriutumisen johtamista Scrum-mallissa on tutkittu aikaisemmin vain vähän, minkä vuoksi tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten suoriutumisen johtaminen toteutuu Scrum-mallissa ja millaisena työntekijät ovat kokeneet suoriutumisen johtamisen Scrum-mallissa. Tutkimus keskittyy teknologiateollisuuden suuryrityksen Vaasassa toimivaan tuotekehitysyksikköön, jossa Scrum on otettu käyttöön asteittain viime vuosien aikana. Tutkimus toteutettiin laadullista tutkimusotetta hyödyntäen. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoituja teemahaastatteluja ja aineisto analysoitiin abduktiivista päättelyn logiikkaa hyödyntäen. Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että suoriutumisen johtamisen tunnistaminen koettiin haastateltavien keskuudessa hankalaksi, vaikka monet suoriutumisen johtamisen osa-alueet toteutuvatkin Scrum-mallissa. Erityisen haastavaa johtamisen arvioimisesta tekee se, että Scrum-mallissa kenelläkään ei ole hierarkkista valta-asemaa eikä nimettyä johtajaa ole lainkaan. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että Scrum-mallissa johtajuus toteutuu itsensä johtamisen, itse- ja ryhmäohjautuvuuden sekä jaetun johtajuuden kautta. Muita tutkimuksen löydöksiä ovat muun muassa työntekijöiden tyytymättömyys tavoiteasetantaan ja roolijaon koettu epäselkeys. Tutkimuksessa ilmeni myös, että työntekijät ovat tyytyväisiä siihen, että avun pyytämiseen on matala kynnys ja kommunikaatio on sujuvaa tiimiläisten kesken. Tämän tutkimuksen tulokset vahvistavat pitkälti aikaisempia tutkimuksia. Teoreettisen viitekehyksen perusteella kohdeyrityksessä olisi syytä kannustaa työntekijöitä kohti jaettua johtajuutta ja laajentaa työntekijöiden mahdollisuutta työskennellä itseohjautuvasti ottamalla työntekijät entistä vahvemmin mukaan työtehtävien suunnitteluun. Lisäksi etenkin laitteistokehityksen parissa työskentelevien henkilöiden vahvempi osallistaminen prosessin kaikissa vaiheissa voisi lisätä tyytyväisyyttä, motivaatiota ja sitoutumista.