Naisten hallitusjäsenyyden yhteys yrityksen yhteiskuntavastuuseen : Tarkastelussa Suomen ja Norjan pörssiyhtiöt ajalta 2005-2023

Nykypäivän globaalit haasteet edellyttävät yrityksiltä laajamittaista yhteiskuntavastuun huomioimista. Yritysten tulee voiton tavoittelun ohella yhä enenevissä määrin kantaa toimiensa sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset. Yrityksiltä vaaditaan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, ja toisaalta vastuullinen toiminta kytkeytyy osaksi yritysten kilpailukykyä. Yritysten hallituksilla on merkittävä rooli yrityksen yhteiskuntavastuun integroimisessa osaksi yrityksen strategiaa ja päätöksentekoa. Hallituksen jäsenten ominaisuuksilla ja kokoonpanolla katsotaan olevan olennainen vaikutus yrityksen toimintaan. Naisten hallitusjäsenyys on noussut laajaan keskusteluun, ja naisten määrää hallituksissa pyritään kasvattamaan niin itsesääntelyn kuin lainsäädännön keinoin. Naispuolisten hallituksen jäsenten katsotaan huomioivan paremmin niin sidosryhmät kuin ympäröivä yhteiskunta. Lisäksi naisten väitetään olevan vastuullisempia ja eettisempiä päätöksentekijöitä. Tässä tutkimuksessa tutkitaan onko naisten hallitusjäsenyydellä yhteyttä yrityksen yhteiskuntavastuuseen. Tarkoituksena on vertailla kahta eri tavoin naisten hallitusjäsenyyttä pörssiyhtiöiden hallituksissa sääntelevää Pohjoismaata. Siten tarkastelun kohteena ovat Suomen ja Norjan pörssien päälistojen pörssiyhtiöt. Tutkimuksen aineisto on koottu London Stock Exchange Groupin (LSEG) Data Stream -tietokannasta vuosilta 2005–2023. Tutkimusmenetelmänä käytetään lineaarista regressioanalyysia. Regressioanalyysin selitettävä muuttuja on yrityksen yhteiskuntavastuuta kuvaava ESG-pistemäärä ja selittävä muuttuja on naisten suhteellinen osuus yrityksen hallituksessa. Tutkimustulosten perusteella voidaan havaita, ettei Helsingin pörssin yhtiöissä naisten hallitusjäsenyydellä ja yrityksen yhteiskuntavastuulla ole yhteyttä. Puolestaan Oslon pörssin yhtiöissä naisten hallitusjäsenyydellä ja yrityksen yhteiskuntavastuulla havaitaan tilastollisesti melkein merkitsevä yhteys. Tutkimuksen tulokset eivät tue kummankaan maan osalta sitä, että vähintään kolme naista hallituksessa lisäisi yrityksen yhteiskuntavastuullisuutta verrattuna hallituksiin, joissa naisia on tätä vähemmän. Tutkimustuloksista voidaan kuitenkin havaita ajan kulumisen vaikuttavan tuloksiin. Tästä syystä regressioanalyysi on suoritettu myös ilman ajan kulumisen vaikutusta. Kun aika jätetään mallista pois, voidaan havaitaan molempien maiden osalta naisten hallitusjäsenyydellä ja yrityksen yhteiskuntavastuulla olevan yhteys. Lisäksi tulokset antavat tukea sille, että yrityksissä, joiden hallituksessa on vähintään kolme naista, osoittavat vahvempaa yhteiskuntavastuullisuutta. Tutkimustulosten perusteella voidaan päätellä, ettei tutkimuksen kohteena olevissa maissa yhteiskuntavastuullisuuden vahvistumista voida selittää ainoastaan hallituksen monimuotoisuudella, vaan kyseessä on enemmänkin ajan kulumisen myötä tapahtunut yleinen yhteiskunnallinen asenteiden muutos vastuullisuutta kohtaan.