Osakeyhtiön nettovarallisuus ja verosuunnittelu - Nettovarallisuuden merkitys määritettäessä yrityksen verotuksellisesti optimaalisimman osingonjaon määrää eri voitonjako- ja tilinpäätöstilanteissa

Abstract

Suomessa on ollut jo vuodesta 1993 alkaen voimassa eriytetty tuloverojärjestelmä, jossa tulot jaetaan pääoma- ja ansiotuloihin. Pääomatuloja verotetaan suhteellisen 29 % verokannan mukaan, kun taas ansiotuloja verotetaan progressiivisesti. Jaon perustana on yhtiön nettovarallisuus, joka määrää, kuinka suuri osa yhtiön jakamasta osingosta verotetaan pääomatulona ja loput verotetaan ansiotulona. Tämä on aiheuttanut yrittäjän verosuunnittelun pääomatulon lisäämiseksi, mikä on tehnyt nettovarallisuudesta yhden yrityksen keskeisimmistä verosuunnittelun alueista.

Kansainvälinen kehitys ja verokilpailu on johtanut siihen, että vuoden 2005 alusta Suomessa toteutetaan yritys- ja pääomaverouudistus. Tuleva verouudistus tuo uusia haasteita yhtiöiden verosuunnitteluun, kun mm. yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä luovutaan ja osingon pääomatulo-osuuden laskentaan tulee muutoksia. Verouudistusta koskevissa keskusteluissa onkin esiin noussut kysymyksiä koskien yhtiöiden nettovarallisuuden ja osingonjaon verosuunnittelua tulevaisuudessa.

Tutkielmassa on tarkoitus selvittää nettovarallisuuden vaikutus yhtiön ja sen osakkaan verorasitukseen sekä yhtiön ja sen osakkaan verosuunnittelumahdollisuudet nettovarallisuuden ja osingon pääomatulo-osuuden suhteen. Tutkielmassa selvitetään, mikä olisi verotuksellisesti optimaalisin osingonjaon määrä eri voitonjako- ja tilinpäätöstilanteissa nettovarallisuus huomioon ottaen. Tutkielmassa on rajoitetusti pohdittu myös tulevan verouudistuksen tuomia muutoksia ja mahdollisuuksia yrityksen nettovarallisuuden ja osingonjaon verosuunnittelussa.