”Ruotsin osaaminen on etu mutta ei välttämättömyys”. 15 år efter språkbadets slut – En fallstudie av tidigare språkbadselevers attityd mot svenska idag

Abstract

Entisenä kielikylpyoppilaana olen oppinut kunnioittamaan suomenruotsalaisuutta ja ymmärtämään vahvuuden osata ruotsin kieltä kaksikielisessä Suomessa. Kielikylpyä on tutkittu laajasti niin Suomessa kuin ulkomaillakin, mutta kokemuksia kielikylvyn jälkeen ei ole juurikaan tutkittu. Tutkimukseni tarkoitus on selvittää, kuinka erään entisen kielikylpyryhmän oppilaat kokevat kielikylvyn tänä päivänä. Tarkoitukseni on kartoittaa, onko kielikylvyllä ollut vaikutusta tulevaisuuden suunnitelmiin ja kuinka entiset kielikylpyoppilaat tänään kokevat kielikylpykoulutuksen olleen heille hyödyksi tai haitaksi.

Tutkimukseni on sekä laadullinen että määrällinen tapaustutkimus. Sen kohteena ovat entiset kielikylpyoppilaat, jotka päättivät kielikylvyn 15 vuotta sitten. Suurin osa näistä oppilaista on tänä päivänä työelämässä ja onkin mielenkiintoista selvittää, kuinka kielikylvyssä omaksuttu ruotsin kieli on tuntunut riittävältä nykytilanteeseen nähden entisten kielikylpyoppilaiden mielestä.

Tutkimustulos osoittaa, että kielikylvyssä omaksuttu ruotsinkieli on ollut riittävää niin työelämässä kuin arjessakin, mutta ruotsin kielen osaaminen on suurimmalla osalla vastaajista vähentynyt vuosien mittaan. Vastaajat kuitenkin pitävät ruotsin kielen puhumista mielekkäänä, eivätkä kaihda tilanteita, joissa ruotsinkielen puhuminen on välttämätöntä. Vastaajien kokemuksien mukaan kielikylvyn parhaita ominaisuuksia ovat kannustava opetus ja osaavat opettajat. Vaikka kokemukset kielikylvystä ovat olleet suurimmaksi osaksi positiivisia, eivätkä entiset oppilaat koe kielikylvyn olleen haitaksi, ei kielikylpy itsessään ole ollut tärkeässä asemassa tulevaisuutta suunniteltaessa.