Asiakkaan hyväksyminen pienissä ja keskisuurissa suomalaisissa tilintarkastusyhteisöissä

Abstract

Tämän pro gradu –tutkielman tarkoituksena on tutkia suomalaisten pienten ja keskisuurten tilintarkastusyhteisöjen asiakkaan hyväksymisprosessia ja sen aikana hyödynnettäviä riskienhallintakeinoja. Tutkielmassa asiakkaan hyväksymisprosessiin liittyvät riskit on jaettu kolmeen kategoriaan: asiakkaan liiketoimintariskiin, tilintarkastusriskiin ja tilintarkastusyhteisön omaan liiketoimintariskiin. Aikaisemmissa kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu, että tilintarkastusriski ja tilintarkastusyhteisön oma liiketoimintariski ovat tärkeimmät asiakasvalintaan vaikuttavat tekijät. Asiakasvalinnan aikana hyödynnetyistä riskienhallintakeinoista esiin nousivat erityisesti korkeampien tilintarkastuspalkkioiden ja erityisasianatuntijoiden hyödyntämisen vaikutus riskisen asiakkaan toimeksiannon hyväksymisessä. Tutkielman aineisto on kerätty kyselytutkimuksen avulla. Tutkimus toteutettiin lähettämällä kyselylomake 300:lle pienessä tai keskisuuressa tilintarkastusyhteisössä toimivalle tilintarkastajalle. Tämän tutkimuksen ulkopuolelle jäivät yksityiset tilintarkastajat sekä Big 4 –yhteisöissä toimivat tilintarkastajat. Vastauksia tutkimukseen saatiin 69 kappaletta, jolloin vastausprosentiksi muodostui 23 %. Tilastollisina tutkimusmenetelminä käytettiin yhden otoksen prosenttilukutestiä sekä Mann-Whitneyn U-testiä. Yhden otoksen prosenttilukutestillä selvitettiin, mitä asiakashyväksynnän riskikategoriaa tilintarkastajat pitävät kaikkein tärkeimpänä ja mitkä riskienhallintakeinot ovat suosituimpia potentiaalisen asiakkaan riskisyyden minimoimisessa. Lisäksi pyrittiin selvittämään vaikuttaako tilintarkastajan kokemus hänen käyttämiinsä riskienhallintakeinoihin. Tulosten mukaan tilintarkastusriskiä pidettiin kaikkein tärkeimpänä riskikategoriana. Suosituin riskienhallintakeino tämän tutkimuksen mukaan on tilintarkastusevidenssin määrän kasvattaminen. Lisäksi havaittiin, että 70 % vastaajista oli valmis hylkäämän potentiaalisen asiakkaan toimeksiannon, jos he kokivat, että asiakkaan riskitaso on liian korkea. Tämän tutkimuksen tutkimustulosten perusteella voidaan olettaa, että tilintarkastajan kokemus ei vaikuta hänen käyttämiinsä riskienhallintakeinoihin.