Julkinen velka – apu vai taakka talouskasvulle?: Empiirinen analyysi julkisen velan vaikutuksesta talouskasvuun Pohjoismaissa

Julkisen velan vaikutukset talouskasvuun ovat taloustieteen tutkimuskirjallisuudessa kiistelty aihe, joka on noussut mahdollisesti ajankohtaisemmaksi kuin aiemmin Euroopassa koettujen uusien velkatrendien myötä. Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella julkisen velan talouskasvuvaikutuksia Pohjoismaissa. Tutkielmalla on kaksi tavoitetta. Ensimmäinen on kuvata vaikutuksen luonnetta Pohjoismaissa homogeenisenä ryhmänä replikoimalla Ahlbornin ja Schweickertin (2018) saamia tuloksia aiheesta Pohjoismaissa. Toinen tavoite on testata heidän esittämää hypoteesia ja sen pohjalta tekemää Pohjoismaiden homogeenisyysolettamaa. Hypoteesin mukaan heterogeenisyys julkisen velan vaikutuksessa talouskasvuun maiden välillä aiheutuu niiden talous- ja hyvinvointijärjestelmien muodostavien instituutioiden erojen vuoksi. Tämän perusteella he olettavat vaiktuksen olevan homogeenistä Pohjoismaissa, koska niiden aiemmin mainitut instiuutiot ovat heidän mukaansa samankaltaisia. Tulosten perusteella julkisen velan vaikutus talouskasvuun on Pohjoismaissa ryhmänä negatiivista ja lineaarista suhteessa sen määrään. Negatiivinen vaikutus kuitenkin viimeistään kumoutuu, kun maat ylittävät 37 130 $ BKT per asukkaan varallisuustason. Tulos eroaa vaikutuksen muodon osalta Ahlbornin ja Schweickertin (2018) tuloksista, joiden perusteella negatiivinen vaikutus on Pohjoismaissa epälineaarista suhteessa velan määrään ja voimistuu maiden ylittäessä noin 60 % velka/BKT tason. Tutkielman tulosten mukaan vaikutuksessa on kuitenkin heterogeenisyyttä Pohjoismaiden välillä juuri sen muodon osalta. Heterogeenisyyttä maiden välillä ilmenee, kun huomioon otetaan mahdolliset epälineaarisuudet vaikutuksessa kynnystasojen muodossa. Tällöin Suomessa ja Norjassa on tulosten perusteella velan määrässä kynnystasoja, joiden ylittämisen jälkeen vaikutus muuttuu. Tanskassa ja Ruotsissa näitä kynnystasoja ei havaita. Tulos haastaa Ahlbornin ja Schweickertin (2018) esittämää hypoteesia ja siitä tehtyä vaikutuksen homogeenisyysolettamaa Pohjoismaissa. Kokonaisuutena tutkielman tulosten perusteella julkinen velka ei hidasta Pohjoismaiden talouskasvua niiden nykyisen vaurauden kumotessa vaikutuksen. Tulevaisuudessa velkamäärien mahdollisesti kasvaessa kannattaa kuitenkin huomioida, että tutkielman analyyseissa velan vaikutusta talouskasvuun tutkitaan vain korkeimmillaan noin 70 % velka/BKT tasolla. Tätä suuremilla velan tasoilla vaikutus saattaa olla erilainen kuin tutktielman tuloksissa. Tutkielman tulokset eivät yksinään myöskään riitä julkisen velan talouskasvuvaikutuksen mekanismien kuvaamiseen, jonka vuoksi jatkosuuntana tutkimuskirjallisuudella ehdotan näiden mekanismien tarkempaa empiiristä analysointia. Esimerkiksi tutkielman analyysia vaikutuksen mekanismeista voisi laajentaa testaamalla Ahlbornin ja Schweickertin (2018) hypoteesia myös muiden heidän tunnistamiensa maaryhmien avulla. Toiseksi huomioiksi jatkokirjallisuudelle voidaan tulosten perusteella nostaa laadukkaiden instrumenttimuuttujien käytön tärkeys endogeenisuuden huomioimisessa regressiomallinuksessa.