Globaalit työurat ja urapääoma

Kansainvälinen uraliikkuvuus yleistyy koko ajan samalla kun yritykset kansainvälistyvät. Organisaatiot ovat heränneet huomamaan osaavan, kansainvälistä kokemusta omaavan henkilöstön tarpeen. Ekspatriaattien ohella myös muut kansainvälisen työn muodot ovat lisääntyneet. Tässä tutkimuksessa on keskitytty tarkastelemaan globaalia työuraa, joka voi sisältää erilaisia kansainvälisen työn muotoja. Tämän työn tarkoituksena on tutkia globaalin työuran erityispiirteitä, globaalien johtajien urapääomaa sekä analysoida globaalilla työuralla olevien johtajien näkemyksiä yksilön ja organisaation rooleista uraohjauksessa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautuu Arthur ja Rousseau:n (1996) rajattoman työuran teoriaan sekä DeFillippi ja Arthur:in (1994) urakompetenssi-teoriaan (miten-, miksi-, ja kuka-tietämys). Viitekehys on pyrkinyt määrittelemään taustatekijöitä, jotka selittävät globaalin työuran erityispiirteitä. Tutkimusaineisto kerättiin yhdeksän teemahaastattelun avulla. Haastateltavat olivat työskennelleet ulkomailla keskimäärin 2,2 kertaa ja yhteensä 7,9 vuotta eri työkomennukset mukaan lukien. Tutkimuksen tulosten voidaan todeta noudattavan aiempien tutkimuksien tuloksia suurimmalta osin. Teoria rajattoman uran yleisyydestä ja globaalin työuran erityispiirteistä ulkomailla työskennelleiden keskuudessa vahvistui. Miten-, miksi- ja kuka-tietämysten koettiin karttuneen juuri ulkomailla työskentelyn ansiosta. Haastateltavien näkemykset tukivat myös edellisten tutkimusten tuloksia uraohjauksesta.