Tulosjohtamisen vaikutus akateemisen uran houkuttelevuuteen työn imun näkökulmasta

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on tarkastella akateemisessa maailmassa työskente-levien henkilöiden näkemyksiä tulosjohtamisen vaikutuksesta työn imuun. Tutkimuksen perustana on akateemisen maailman työkulttuurin murros, jossa tulosjohtamisen vahvistunut rooli on synnyttänyt jännitteitä tulosjohtamisen ja työn mielekkyyden, autonomian, työhyvinvoinnin sekä akateemisen vapauden välillä.

Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu käsitteen työn imu ympärille, ja työhyvinvointi toimii sitä taustoittavana käsitteenä antaen mahdollisuuden tarkastella ilmiötä laajemmassa kontekstissa tunteiden ja positiivisen hyvinvoinnin kautta. Työn imu määritellään myönteiseksi motivaatio- ja tunnetilaksi, joka koostuu kolmesta toisiinsa liittyvästä ulottuvuudesta: omistautumisesta, tarmokkuudesta ja uppoutumisesta. Työn imun kautta tulosjohtamisen vaikutteita akateemiseen työhön voidaan tarkastella kokonaisvaltaisemmin. Job Demands–Resources -mallissa (JD-R-malli) työn imu sijoittuu motivaatiopolulle työuupumuksen vastaparina. Työhyvinvointia tarkastellaan positiivisen psykologian viitekehyksen kautta, jossa korostuvat myönteiset tunnetilat, yksilön voimavarat, autonomia ja merkityksellisyys.

Tutkimus toteutettiin laadullisella menetelmällä käyttäen vuonna 2020 akateemisessa maailmassa kerätyn laajan kyselyaineiston avointa kysymystä akateemisen uran houkuttelevuudesta. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla, jossa havainnot jäsennettiin työn imun kolmen ulottuvuuden kautta tulosjohtamisen kontekstissa.

Tutkimuksen tulokset osoittavat tulosjohtamisen polarisoivan vaikutuksen. Valtaosa vastaajista kokee sen vähentävän työn imun tunnetta rajoittamalla autonomiaa ja lisäämällä stressiä, epävarmuutta sekä julkaisupainetta. Vastaajat kokevat vahvasti omistautumisen ja tarmokkuuden vähenemistä, mikä näkyy erityisesti kyynisyytenä, turhautumisena sekä uupumisena. Pieni osa vastaajista kokee tulosjohtamisen antavan työhön selkeyttä ja konkretiaa tavoitteiden ollessa realistisia ja läpinäkyviä, mikä voi auttaa työn imun syntymisessä. Asiaa positiivisen kautta lähestyvät henkilöt ovat pääosin tavoiteorientoituneita ja kilpailuhenkisiä.

Tulosjohtaminen voi olla sekä uhka tai mahdollisuus akateemiselle uralle. Tärkeinä tekijöinä työn imun kannalta ovat tavoitteiden asettelu ja järjestelmän oikeudenmukaisuus. Hyvin suunniteltuna tulosjohtaminen saattaa vahvistaa työn merkityksellisyyttä ja sitoutuneisuutta. Toimivia tapoja tulosjohtamisen kehittämiseen voivat olla työn vaatimusten ja voimavarojen tasapainotus, parempi viestintä, läpinäkyvyys ja joustavuus. Tutkimuksen empiiristen havaintojen pohjalta voidaan todeta, että suomalaisella yliopistokentällä sovelletut tulosjohtamisen käytänteet heikentävät akateemisen uran houkuttelevuutta vähentäen psykologista turvallisuutta, autonomiaa ja pitkäjänteisyyttä.