Doesn't tha' understand a bit o' Yorkshire when tha' hears it? Representation of Yorkshire Dialect in The Secret Garden and its Finnish Translation

Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee yleiskielestä (”kirjakielestä”) poikkeavien kielimuotojen käyttöä kirjallisuudessa. Tutkimuksen aineistona on Frances Hodgson Burnettin lastenkirja The Secret Garden (1911) ja siitä Sari Karhulahden käännös Salainen Puutarha vuodelta 2006. Tarkoituksena oli selvittää, millä tavoin Burnett on esittänyt Yorkshiren murretta kirjallisessa muodossa, ja millä keinoin Karhulahti on välittänyt illuusion puhutusta kielen variantista. Tutkimushypoteesina oli, että käännöksessä on käytetty vähemmän selvästi murteellisia kielen piirteitä ja täten sen kieli on lähempänä kirjakieltä kuin alkuperäisteksti. Lisäksi tutkittiin, millä tavoin suomentajan valinnat vastaavat suomenkieliselle kirjallisuudelle tyypillisiä tapoja kuvata ei-standardia kieltä. Tutkimuksessa analysoitiin yhden puhujan, Martha Sowerbyn, puhetta. Materiaali koostui yhteensä 400 lauseesta, joista 200 oli alkuperäisestä teoksesta ja vastaavat 200 suomenkielisestä käännöksestä. Lauseista analysoitiin yleiskielestä eroavia fonologis-morfologisia, leksikaalisia ja syntaktisia piirteitä. Ne piirteet, joissa löytyi eroja yleiskieleen verrattuna olivat erilaisia alkuperäisessä tekstissä ja käännöksessä, mikä selittyy englannin ja suomen kielen eroilla. Alkuperäistekstissä murteellisuuksia löytyi jokaiselta tutkitulta kielen tasolta. Karhulahti on käännöksessään käyttänyt sekä murteellisia että modernin puhekielen piirteitä. Murteellisuudet esiintyvät ainoastaan leksikaalisella tasolla. Fonologisella, morfologisella ja syntaktisella tasolla Karhulahti on käyttänyt laajalle levinneitä puhekielen piirteitä, jotka ovat hyvin yleisiä sekä alkuperäisessä suomenkielisessä kirjallisuudessa että suomenkielisessä käännöskirjallisuudessa. Tämä kertoo myös, että vaikka käännöksessäkin käytetään kirjallista murretta, se on lähempänä kirjakieltä kuin alkuperäisteoksessa käytetty kielimuoto.