Kehityskeskustelut strategian sisäistämisen ja työmotivaation näkökulmista

Abstract

Tutkimuksen tarkoitus on tarkastella kehityskeskusteluja erityisesti strategian sisäistämisen ja työmotivaation näkökulmista. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä yleistä ymmärrystä kehityskeskusteluista ja siitä, miten jokainen organisaatio voi saada niistä parhaan mahdollisen hyödyn. Empiirisen tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten organisaation kehityskeskustelukäytäntöön suhtaudutaan sekä mitä asioita keskusteluissa pidetään merkityksellisinä yksilön ja organisaation kannalta. Lisäksi tutkitaan, onko kehityskeskusteluilla yhteyttä strategian sisäistämiseen sekä toisaalta työmotivaatioon ja sitoutumiseen.

Tässä tutkimuksessa tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Teemahaastattelu soveltuu parhaiten tämän tutkimuksen tutkimusmenetelmäksi, koska kyseisellä menetelmällä saadaan mahdollisimman monipuolista aineistoa tutkimusongelmia ja työyhteisöä koskevista asioista, ja haastattelun yhteydessä on mahdollista tehdä tarkentavia kysymyksiä puolin ja toisin. Tutkimus on rajattu koskemaan alaisten näkökulmaa. Tutkimuksen kohteena on opetus- ja tukihenkilöstöä. Tutkimus koskee sekä vakinaista että määräaikaista henkilökuntaa. Haastateltaviksi pyrittiin kuitenkin valitsemaan henkilöitä, jotka ovat työskennelleet jo useamman vuoden kohdeorganisaatioissa ja ovat siten myös osallistuneet useampaan kehityskeskusteluun. Esimiehiä haastateltiin siltä kannalta, millaisia näkemyksiä ja mielipiteitä he ajattelevat alaisten omaavan kehityskeskusteluista.

Kehityskeskusteluja pidetään hyvinä ja monipuolisina niiden vapaamuotoisuudenkin vuoksi. Kehityskeskustelussa alaisen kannalta merkityksellisiksi nähdyt asiat vaihtelivat alaisen mukaan. Lähes kaikki kokivat strategian tulleen hyvin esille kehityskeskusteluissa, lähinnä juuri tulevaisuuden näkymistä ja tavoitteista puhuttaessa. Kehityskeskusteluun sitoutunut esimies voi kehityskeskusteluilla vaikuttaa työntekijöiden työmotivaatioon. Erityisesti sitoutumisen ja kehityskeskustelujen yhteydestä puhuttaessa nousivat esille tuntemukset siitä, että on organisaation arvostettu jäsen ja tekee työtä, jolla on oikeasti merkitystä organisaatiolle. Esille tuli myös näkemys, että sitoutumatonta ihmistä ei saada sitoutumaan työhönsä ja työorganisaatioonsa kehityskeskusteluilla.