Nuorisotyöttömyys kompleksisena ilmiönä : Työnantajien näkemyksiä nuorten työttömien työllistämisestä

Nuorisotyöttömyys on monimutkainen ja yhteiskunnallisesti merkittävä haaste, johon vaikuttavat samanaikaisesti yksilölliset, rakenteelliset sekä institutionaaliset tekijät. Työmarkkinoiden nopea muutos, koulutuksen ja työelämän välinen kuilu sekä resurssien niukkuus haastavat nuorten työllistymistä. Yksi merkittävä työmarkkinoihin vaikuttava muutos on vuoden 2025 alusta voimaan astunut TE-palveluiden uudistus, jonka seurauksena työ- ja elinkeinopalveluiden järjestämisvastuu siirtyi valtiolta kunnille. Tämän kaltaiset reformit lisäävät tarvetta tiiviille yhteistyölle kuntien, työnantajien, oppilaitosten ja julkisen sektorin välillä. Yhteistyö on erityisen keskeistä nuorisotyöttömyyden kaltaisessa ilmiössä, jossa ongelmat ovat toisiinsa kietoutuneita ja vaativat eri toimijoiden yhteistä panosta kestävien ratkaisuiden löytämiseksi. Tässä tutkimuksessa selvitettiin työnantajien näkemyksiä nuorten työttömien työnhakijoiden palkkaamiseen liittyvistä tekijöistä. Tutkimuksen avulla kartoitettiin, millä tavalla nuorten työllistymisen kompleksisessa ilmiössä ilmenee pirullisuutta työnantajien näkökulmasta tarkasteltuna. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimivat kompleksisuusajattelun, pirullisten ilmiöiden ja ongelmien sekä systeemisen muutoksen teoriat. Tutkielmassa nuorisotyöttömyyttä lähestyttiin dynaamisena, keskinäisriippuvaisena ja eri toimijoiden tavoitteita yhdistävänä kokonaisuutena, jonka ratkaiseminen edellyttää yhteistyötä oppilaitosten, työnantajien ja julkisten toimijoiden kesken. Aiemman tutkimuskirjallisuuden ja tutkimuksen toimeksiantajan toiveiden pohjalta muodostettiin kyselylomake, jossa selvitettiin työnantajien näkemyksiä nuorten palkkaamisen esteistä ja mahdollisuuksista, koulutuksen ja työelämän kohtaannosta sekä työelämäyhteistyöstä. Kyselylomake sisälsi sekä suljettuja mielipideväittämiä että avoimia kysymyksiä. Kyselylomakkeella kerätty tutkimusaineisto kattoi 225 työnantajan vastaukset. Kyselyaineistoa analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin ja kuvailevan tilastoanalyysin keinoin. Tutkielmassa nuorten työllistyminen näyttäytyy kokonaisuudessaan pirullisena ilmiönä, jonka juuret ulottuvat yksilötason tekijöiden lisäksi myös laajempiin rakenteellisiin sekä sosiaalisiin tekijöihin. Tutkimuksen perusteella keskeisimmiksi pirullisuutta ilmentäviksi tekijöiksi nousivat vähäinen työkokemus, niukat resurssit, työelämävalmiuksien puutteet sekä työelämäyhteistyön rakenteelliset haasteet. Nuorisotyöttömyyteen liittyvistä haasteista huolimatta työnantajat tunnistavat nuorten tuoman tuoreen näkökulman merkityksen, jonka myös aiemmat tutkimukset osoittavat tärkeäksi tekijäksi työpaikkojen innovaatiokyvyn sekä tuottavuuden kannalta. Nuorisotyöttömyyden vähentäminen kuitenkin edellyttää kompleksisuusajattelun omaksumista sekä systeemistä muutosta, jossa eri toimijat sitoutuvat yhteiseen kehittämiseen ja rakenteellisiin uudistuksiin.