Muutos viestinnän haasteena. Henkilöstön viestintätyytyväisyys aluehallinnon uudistuksessa

Abstract

Työyhteisössä syntyviin viestintäkokemuksiin vaikuttavat monet organisaation toimintaan ja yksilön ammatti- ja viestintäosaamiseen sekä asenteisiin liittyvät tekijät. Hyviä viestinnän käytänteitä noudattamalla muutoksessa ja organisaation arkiviestinnässä saavutetaan hyvä viestintäilmasto työyhteisössä. Vaikka muutostilanteessa tiedon tarpeet lisääntyvät, hyvässä viestintäilmastossa viestintätyytyväisyys voidaan säilyttää. Muutoksessa viestintätyytyväisyyttä säilytetään aloittamalla muutosviestintä mahdollisimman aikaisin ja viestimällä säännöllisesti muutoksen etenemisestä. Lisäksi muutoksen tarve on perusteltava työyhteisölle.

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Vaasan, Seinäjoen ja Oulun aluehallinnon henkilöstön viestintäkokemuksia aluehallinnon uudistushankkeesta. ALKU-hankkeen tuloksena valtion aluehallinto jaettiin kahteen uuteen viranomaiseen, Avi- ja Ely-virastoihin 1.1.2010 alkaen. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten aluehallinnon henkilöstö koki muutosviestinnän onnistuneen. Tutkimusta varten toteutettiin strukturoitu kysely, jossa henkilöstö arvioi viestintäkokemuksiaan. Vastauksia analysoitiin määrällisen tutkimuksen periaatteiden mukaisesti.

Tutkimuksessa selvisi, että Vaasassa koettiin tiedon muutoksesta tulleen liian myöhään ja muutosviestinnän olleen riittämätöntä sekä määrältään, että sisällöltään. Viestintävajetta oli koettu myös Seinäjoella ja Oulussa, mutta vähemmän kuin Vaasassa. Syiksi erilaisten viestintäkokemusten syntyyn osoittautuivat kaksikielisyyden erilainen asema vertailukaupungeissa, erot työntekijöiden muutosvalmiudessa sekä muutoksessa koettujen negatiivisten tunteiden esiintymisen määrä ja kesto. Muutosviestinnässä oli onnistuttu aikataulun suhteen niin, että viestinnän koettiin olleen säännöllistä. Parannettavaa löytyi erityisesti lähiesimiehen ja organisaation johdon viestinnästä sekä muutoksen vaikutuksista omiin työtehtäviin kertovasta viestinnästä. Yleisesti tutkimustulokset vahvistavat, että henkilöstön osallistaminen ja ajoissa aloitettu muutosviestintä lisäävät viestintätyytyväisyyttä muutoksessa.