Sisäisen tarkastuksen sitoutuneisuus riippumattomuuteen - Roolikonflikti ja rooliepäselvyys

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan sisäisen tarkastuksen sitoutuneisuutta riippumattomuuteen rooliteoriaan pohjautuvien roolikonfliktin ja rooliepäselvyyden käsitteiden avulla. Roolikonfliktissa perehdytään sisäisen tarkastajan kaksoisroolin, henkilökohtaisten arvojen ja johdon vaatimusten välisten ristiriitojen vaikutuksiin sisäisen tarkastajan riippumattomuudelle. Rooliepäselvyystilanteissa tutkitaan sisäisen tarkastajan sitoutuneisuuden määrää riippumattomuuteen, vaikutusvaltaan ja aikataulupaineisiin liittyvien tekijöiden osalta.

Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena yksityisellä ja julkisella sektorilla työskenteleville Sisäiset tarkastajat ry:n jäsenille. Tutkimuksen ulkopuolelle rajattiin ulkoistettuja tarkastuspalveluita tuottavien yritysten palveluksessa toimivat sisäiset tarkastajat. Sähköinen kyselylomake lähetettiin 431 kohderyhmään kuuluvalle sisäiselle tarkastajalle ja tutkimuksen lopulliseksi vastausprosentiksi muodostui 20,19 prosenttia. Tutkimusaineisto analysoitiin usean muuttujan hierarkkisen regressioanalyysin avulla.

Tutkimustulokset osoittivat, että sisäisen tarkastuksen sitoutuneisuus riippumattomuuteen on suhteellisen hyvällä tasolla rooliepäselvyys- ja roolikonfliktitilanteilla mitattuna. Vaikka rooliepäselvyys- ja roolikonfliktitilanteita esiintyy, niin suuri osa niistä pystytään tuloksien perusteella käsittelemään ilman, että ne heikentävät sisäisen tarkastuksen sitoutuneisuutta riippumattomuuteen. Huolestuttavaa on, että vaikutusvaltaan liittyvät rooliepäselvyystilanteet nousivat tutkimuksessa tilastollisesti merkitseväksi selittäjäksi heikentäen sisäisen tarkastuksen sitoutuneisuutta riippumattomuuteen. Vaikutusvaltaan liittyvät rooliepäselvyydet voivat esimerkiksi vaikeuttaa puuttumista johdon epäsopiviin toimenpiteisiin.