Ulkomainen talouskehitys Suomen talouskasvun ennustamisessa : Pienen avotalouden hypoteesin toteutuminen

Abstract

Tutkielman aiheena on ulkomainen talouskehitys Suomen talouskasvun ennustamisessa. Tarkemmin ottaen tutkitaan, toteutuuko pienen avotalouden hypoteesi Suomen oloissa. Pienen avotalouden hypoteesin mukaan pieni avotalous on erittäin riippuvainen muiden maiden taloudellisesta tilanteesta ulkomaankaupan kautta. Tutkielmassa pyrittiin selvittämään, heijastuuko ulkomaankauppakumppanien talouskehitys pienen avotalouden talouskasvuun. Ulkomaista talouskehitystä arvioitiin Suomen suurimpien kauppakumppanien BKT-lukujen ja ulkomaankauppapainoilla luodun muuttujan avulla ja tarkasteltiin, kuinka hyvin luotu malli ennustaa pienen avotalouden BKT:n kasvua ja toteutuuko pienen avotalouden hypoteesi tältä osin. Testaamisessa käytettiin autoregressiivisestä jakautuneiden viiveiden (ADL) mallista muunneltua mallia ja sitä analysoitiin regressioanalyysin avulla. Analyysi toteutettiin aikavälillä 1990-2020 vuosiaineistolle. Ulkomaisen aktiviteetin sisältäviä malleja vertailtiin yksinkertaiseen autoregressiiviseen malliin (benchmark-malli), jossa Suomen talouskasvua selittää viivästetty Suomen BKT. Benchmark-mallia täydennettiin ulkomaisella aktiviteetilla, jotta voitiin testata, parantaako ulkomaisen talouskehityksen lisääminen mallin ennustekykyä. Selittäviä ulkomaisia BKT-muuttujia konstruoitiin yhteensä kolme, ja ne rakennettiin Suomen 16, 8 ja 6 suurimman kauppakumppanin BKT-arvoja käyttäen. Malleja vertailtiin pääasiassa ennustevirheen ja korjatun selitysasteen avulla. Malleja testattiin eri viiveillä, jotta löydettiin ennustevirheen minimoiva (ja selitysasteen maksimoiva) tulos. Ulkomaisen aktiviteetin lisääminen vaikutti positiivisesti mallin antamiin ennustetuloksiin: pääasiassa ulkomaisen BKT-muuttujan lisääminen malliin pienensi ennustevirhettä ja paransi selityskykyä. Parhaat tulokset antoi malli, jossa Suomen BKT oli viivästetty yhdellä periodilla ja ulkomainen BKT kahdella periodilla. Osaa malleista testattiin aikajaksolla 1995-2005, ja tällä ajanjaksolla testatuista malleista havaittiin pienin ennustevirhe. Tämä periodi valittiin tarkasteluun, sillä ennustemalleja tahdottiin testata myös ajanjaksolla, jolle ei osu merkittävää talouskriisiä. Aikajaksolla havaintoja oli vain 11 kappaletta, jolloin korjattu selitysaste jäi pieneksi eivätkä parametriestimaatit olleet tilastollisesti merkitseviä.

Mallien vertailussa todettiin, että Suomen BKT:n ennustekykyä parantaa ulkomaankauppakumppaneilla konstruoidun muuttujan lisääminen malliin. Tämän osalta saadaan vahvistusta pienen avotalouden hypoteesille Suomen talouden oloissa. Analyysin tulosten luotettavuuden arvioinnissa ei havaittu suuria rikkomuksia regressioanalyysin olettamuksia vastaan. Tuloksissa saatiin myös viitteitä siitä, että ulkomaisen muuttujan konstruointiin riittäisi kuuden suurimman kauppakumppanin BKT-luvut painotettuna kunkin maan ulkomaankauppapainoilla. Tämä tulos on merkittävä siinä mielessä, että se osoittaa, että ulkomaankauppapainotetun muuttujan konstruointiin ei ole tarvetta sisällyttää mahdollisimman kattavaa määrää kauppakumppaneita.