Kokemusasiantuntijuus kehittämisen välineenä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin psykiatrian toiminta-alueella

Abstract

Suomessa on pitkään käyty keskustelua potilaan oikeuksien ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäämisestä suhteessa omaan hoitoonsa. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaiseman kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman kautta on esiin nostettu ihmisten oma asiantuntijuus ja vaikuttamisen mahdollisuudet palveluihin ja niiden kehittämiseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa kokemusasiantuntijuuden merkityksestä ja mahdollisuuksista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata, mitä lisäarvoa kokemuksellinen tieto on tähän mennessä tuonut Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän psykiatrian tulosalueella, ja miten voisimme edelleen hyödyntää tätä asiantuntijuutta. Lisäksi selvitetään ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden näkemyksiä ja kokemuksia siitä, kun joku muu kuin ammattilainen on osallistunut sosiaali- ja terveydenhuollossa palveluiden suunnitteluun, arviointiin tai asiantuntijatehtäviin.

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat tunnepohjaisia, erityislaatuisia ja tarvelähtöisiä. Ne koskettavat meitä jokaista vaikuttaen meihin kokonaisvaltaisesti. Ei ole siis yhdentekevää, miten palveluja tuotetaan ja kehitetään. Organisaatioiden tulee esimiesten johdolla pyrkiä vilkkaaseen arvokeskusteluun ja vuorovaikutukseen ympäristön kanssa. Olipa kyse sitten asenteista, uskomuksista, muutostarpeista tai kokonaisuudessaan organisaatiokulttuurisista tekijöistä, johdon vastuu korostuu.

Kyseessä on laadullinen tutkimus, joka toteutettiin haastattelemalla sekä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä työskenteleviä kahdeksaa ammattilaisia että Välittäjä 2009 -hankkeeseen kuuluvia Pohjanmaa-hankkeen koulutuksessa mukana olleita viittä kokemusasiantuntijaa, jotka ovat osallistuneet julkisen sektorin asiantuntija- tai kehittämistehtäviin. Haastattelumenetelmänä oli puolistrukturoitu haastattelu eli teemahaastattelu. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin.

Tutkimustulosten mukaan tähänastisesta toiminnasta on seurannut paljon hyvää, vaikkakin kokemukset tuottivat paljon tietoa jäljellä olevasta haasteellisesta työstä. Kokemusasiantuntijuus nähdään ainutlaatuisena toimintana sisältäen sekä henkilökohtaisen voimaantumisen että myönteiset vaikutukset päihde- ja mielenterveyteen liittyviin asenteisiin. Lisäksi vertaistuen merkitys koetaan ammatillisen toiminnan rinnalla edesauttavan merkittävästi potilaan toipumista. Kokemusasiantuntijuus edellyttää kuitenkin taakseen toipuneen kokemuksen. Tähänastisen toiminnan haasteita ovat tasavertaisuuden puute, ammattilaisten kiinnostuksen näennäisyys, arkuus ja jopa vastustus. Esimiesten tulee jakaa tietoa ja huolehtia implementoinnin onnistumisesta. Ammattilaisten vahvuutena nähtiin kirjaviisaus, mutta asiakaslähtöisten palveluiden kehittämiseksi se ei välttämättä yksin riitä. Kokemusasiantuntijuuden todettiin olevan parhaimmillaan suuri käytännön voimavara, jonka kehittäminen vaatii kuitenkin pintajänteistä ja sinnikästä työtä. Olennaista olisi tunnustaa se joka tasolla viralliseksi toiminnaksi. Palvelut tuotetaan käyttäjille, mutta heidän mukaanottonsa palveluiden suunnitteluun, toteutukseen ja kehittämiseen on edelleen varsin heikkoa. Kokemusasiantuntijuus tarjoaa laajempaa osaamista, jossa päähuomio on ihmisten tarpeissa eikä mahdollisissa organisaation toiminnassa olevissa puutteissa.