Yrityskauppakohteiden taloudelliset ominaisuudet pohjoismaisissa pörssiyhtiöissä

Yrityskauppakohteiden tunnistaminen ennakkoon ennen kaupan julkaisua mahdollistaisi sijoittajille kannattavan sijoitusstrategian, jossa ostetaan potentiaalisia yritysostokohteita ennen kaupan julkaisua. Tutkimuksissa ollaan laajasti yhtä mieltä siitä, että oston kohteena olevien yritysten osakkeiden arvot nousevat huomattavasti ostotarjouksen julkaisun yhteydessä. Tämän takia tutkijat ovat jo 1970-luvulta lähtien tutkineet yrityskauppakohteita ja yrittäneet tunnistaa kohteiden taloudellisia ominaisuuksia ja rakentaa malleja, joilla pystyttäisiin tarkasti ennustamaan kohteita ennen ostotarjouksen julkaisua. Aikaisempien tutkimusten tulokset ovat kuitenkin varsin vaihtelevia, eikä esitettyjen ennustemallien tarkkuudesta ole päästy varmuuteen. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, onko yrityskauppakohteilla tunnistettavia taloudellisia piirteitä ja pystytäänkö näitä ominaisuuksia hyödyntämään kaupan kohteiden ennakoinnissa. Tavoitteena ei kuitenkaan ole luoda mallia, jolla olisi suurta ennustuskykyä, vaan ensisijaisena tarkoituksena on tutkia yritysten taloudellisia ominaisuuksia, jotka voisivat laukaista ostotarjouksen. Valtaosa aikaisemmista tutkimuksista on toteutettu Yhdysvaltain ja Iso-Britannian markkinoilla. Empiirisessä osassa tutkimus kohdistuu pohjoismaisiin pörssiyhtiöihin Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Tutkittavat yhtiöt aineistoon on kerätty Refinitiv -tietokannasta ja tutkittavat taloudelliset tunnusluvut Orbis -tietokannasta. Kaikkiaan aineisto tutkielmassa käsittää 64 vuosina 2017–2022 kaupan kohteena ollutta yhtiötä ja 128 samana ajanjaksona ei-kaupan kohteena ollutta vertailuyhtiötä. Tutkimusmenetelminä tutkielmassa käytetään Mann-Whitneyn U-testiä ja binominaalista logistista regressiota. Tutkielman empiiriseen osuuteen on valittu 13 taloudellista tunnuslukua. Tunnusluvuilla testataan tutkielman hypoteeseja, joilla haetaan vastauksia liittyen yhtiöiden eroihin johdon tehokkuudessa, arvostustasossa, kasvumahdollisuuksien ja resurssien epätasapainossa sekä yhtiöiden koossa. Tutkielman tulosten perusteella yrityksen pienempi koko muodostui parhaaksi ennakoivaksi tekijäksi ostotarjoukselle. Varovaisia johtopäätöksiä voidaan tehdä myös ostokohteiden heikommasta pääoman tuotosta. Sen sijaan spekulatiiviset aliarvostuksesta johtuvat motiivit eivät vaikuta olevan perusteena ostokohteeksi joutumiselle. Ostokohteet eivät myöskään eroa kasvumahdollisuuksien ja resurssien epätasapainon kohdalla tai velkaantuneisuudessa ja likviditeetin tasossa muista yhtiöistä.