Suomalaisten kuntien maksamien tilintarkastuspalkkioiden suuruuteen vaikuttavat tekijät

Abstract

Tutkielman tarkoitus oli selvittää suomalaisten kuntien maksamien tilintarkastuspalkki-oiden määrään vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen teoria pohjautuu aiempiin tilintarkas-tuspalkkioista tehtyihin tutkimuksiin, etenkin Rubinin (1988) ja Hakkaraisen (2006) tutkimuksiin. Tilastollisena menetelmänä käytettiin usean muuttujan regressioanalyysiä.

Aineistona tutkimuksessa oli vuoden 2008 suomalaiset kunnat. Valitsemalla vain yksi vuosi tarkasteluun varmistettiin vastausprosentin nouseminen riittävän korkeaksi sekä haluttiin välttää markkinoissa sekä lainsäädännössä tapahtuneet muutokset. Aineisto saatiin kyselytutkimuksena sekä julkisista lähteistä. Aineisto sisälsi yhteensä 139 kuntaa. Tämä on 30,89 % Suomen tarkasteluvuoden kunnista. Empiirisen mallin korjatuksi selitysasteeksi saatiin 0,784, eli mallia voidaan pitää hyvänä tilintarkastuspalkkioiden selittäjänä. Selitettävänä tekijänä regressiomallissa oli kuntien lakisääteisestä tilintarkas-tuksesta maksetut palkkiot.

Parhaiten tilintarkastuspalkkioita selitti tämän tutkimuksen mukaan kunnan kokoa mi-tannut kunnan asukasluku. Yksinään testattaessa tämä muuttuja pystyi selittämään 73,3 % palkkion muodostumisesta. Tämän lisäksi Oy Audiator Ab:ta tarkastajana kuvannut dummy-muuttuja oli tilastollisesti merkitsevä. Sen sijaan aiemmissa tutkimuksissa risti-riitaisia tuloksia antanut vaativat tase-erät, joiden mittaamiseen tutkimuksessa käytettiin vaihto-omaisuuden suhdetta taseeseen, ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Myöskään riskiä kuvanneella kunnan lainakannan suhteella asukaslukuun ei havaittu tilastollista merkitsevyyttä. Tutkimuksessa testattiin myös voidaanko kuntatutkimuksissa harvem-min käytettyä taseen loppusummaa käyttää selittämään tilintarkastuksesta maksettuja palkkioita. Tuloksista ilmenee, että taseen loppusumma selittää tilintarkastuspalkkioita yhtä hyvin kuin kunnan asukaslukukin.