Tietojohtamisen merkitys korvaushoidon kehittämisessä

Abstract

Tietojohtamisen merkitys sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehittämisessä kasvaa tällä hetkellä nopeasti. Tiedon lisääntyminen ja parempi hyödynnettävyys antaa tukea palveluiden kehittämiselle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että päätöksiä hoidon toteutuksen tavoista tehdään perustuen tutkittuun tietoon. Tietoperusteisen päätöksenteon ajatellaan tuovan sosiaali- ja terveysalalle huomattavia kustannussäästöjä sekä asiakkaille laadukkaampaa palvelua. Tutkielman kohteena ovat Pohjanmaan hyvinvointialueella tuotetut korvaushoitopalvelut. Tarkoituksena on löytää vastauksia siihen, miten tietojohtamisen merkitys ilmenee korvaushoito palveluiden kehittämisessä hyvinvointialueella. Tutkimusalue on päihdepalveluiden osalta rajattu korvaushoitoon. Haastatteluissa on edustaja jokaisesta korvaushoitoa tuottavasta yksikköstä Pohjanmaa hyvinvointialueella. Korvaushoito on opioidiriippuvaisille suunnattu hoito, jota voidaan tarjota opioidiriippuvaiselle henkilöille, mikäli tämä ei ole muulla keinolla onnistunut vieroittautumaan opiodeista. Tämän tutkielman teoriaosuudessa perehdytään korvaushoitoon ja opioidiriippuvuuteen ilmiönä sekä tietojohtamiseen ja tietojohtamiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Aineistojen valossa korvaushoitopalveluita käyttävien asiakkaiden määrä on jatkuvassa kasvussa, mutta kansalliset ohjeistukset palvelun toteutuksesta laahaavat perässä. Tietojohtamisen roolia sosiaali ja terveydenhuollon palveluissa on tarkoitus kansallisesti kasvattaa, mutta nykyiset asiakas- ja potilastietojärjestelmät eivät tue optimaalisella tavalla tiedon hyödyntämistä palveluiden kehit tämisessä. Tieto on pirstaloitunutta eri tietojärjestelmien ja toimijoiden välille. Tietojohtaminen tuo todella paljon mahdollisuuksia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehittämiseen, kun han vain tieto saadaan valjastettua hyödynnettäväksi. Tutkielman empiirisessä osuudessa haastatellaan korvaushoitoa saavien asiakkaiden parissa työskenteleviä asiantuntijoita ja korvaushoitopalvelusta vastaavia esihenkilöitä. Korvaushoito palveluissa asiakkaat ovat tavallisesti moniongelmaisia ja tämä tarkoittaa sitä, että asiakkaiden tiedot ovat hajaantuneet eri toimijoiden kesken eri tietojärjestelmiin. Tietoa on tallennettuna asiakkaasta ja hoidon toteutuksesta huomattavia määriä, mutta olemassa olevaa tietoa ei päästä hyödyntämään riittävän hyvin palvelun kehittämiseksi. Järjestelmissä ei ole kyvykkyyksiä antaa tietoa ulos hyödynnettäväksi. Kansalliset hoitolinjaukset ja vaikuttavuuden arvioinnin työ kalut lisäsivät hoidon epätasalaatuisuutta asiantuntijoiden mukaan. Korvaushoitoa on tutkittu erittäin vähän niin Suomessa kuin myös muissa pohjoismaissa ja tämä tekee aiheesta mielen kiintoisen tutkimuskohteen. AVAINSANAT: Korvaushoito, opioidit, tietojohtaminen, sosiaalihuolto, terveydenhuolto