Kaupunkiseutusuunnitelmasta monikuntaliitokseen. Erityistarkastelussa Kokkolan monikuntaliitoksen alkuvaiheet

Abstract

Kunta- ja palverakenne elää murroksessa, ja valtiovarainministeriö käynnisti vuonna 2005 Paras-hankkeen, jonka tarkoituksena on tunnistaa kansalaisten tulevaisuuden palvelutarpeet ja turvata kunnalliset peruspalvelut. Useat kunnat ovat viime vuosina ajautuneet vaikeaan taloudelliseen asemaan, ja niiden toimintoja on tarkasteltava ja järjestettävä uudelleen. Kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi voidaan tehdä joko toiminnallisia tai rakenteellisia muutoksia. Kaupunkiseuduilla on Paras-hankkeen myötä syntynyt kaupunkiseutusuunnitelmia sekä myös monikuntaliitoksia kunta- ja palvelurakenteen elvyttämiseksi alueella. Kokkolassa tapahtui neljän kunnan monikuntaliitos 1.1.2009.

Tässä tutkimuksessa selvitetään, millaisia asiantuntija-arviointeja kaupunkiseutusuunnitelmien toimivuudesta on tehty sekä kuinka Kokkolassa on aiottu monikuntaliitoksen myötä toteuttaa Paras-hankkeeen tavoitteita eheän ja elinvoimaisen yhdyskuntarakenteen luomiseksi. Tutkimuksessa keskitytään siihen, mistä lähtökohdista monikuntaliitos syntyi, mitkä asiat siellä askarruttavat päättäjiä liitoksen alkuvaiheessa ja kuinka he näkevät uuden Kokkolan tulevaisuuden.

Teoriaosuudessa käydään läpi keskeisiä johtamisteorioita kuten muutosjohtamista ja strategista johtamista ja niiden merkitystä monikuntaliitoksessa. Lisäksi teoriaosuudessa tutkitaan aikaisempia sekä pohjoismaisia että suomalaisia kuntaliitostutkimuksia. Valtiovarainministeriön asiantuntija-arvioinnit ovat keskeisesti esillä kaupunkiseutusuunnitelmien pohdinnassa. Tutkimuksessa on myös empiirinen osuus, joka on toteutettu haastattelemalla Kokkolan päättäjiä, jotka olivat mukana monikuntaliitoksen valmisteluvaiheessa.

Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä että monikuntaliitos ei itsessään ole ratkaisu kuntien ongelmiin. Kokkolassa kaupunkiseutusuunnitelma laadinta on jäänyt monikuntaliitoksen varjoon, ja näin ollen selkeät suunnitelmat eheän ja elinvoimaisen yhdyskuntarakenteen kehittämisestä Kokkolassa ovat vielä tarkentumatta. Kokkolan tasapuolinen alueellinen kehittäminen ja alueen elinvoimaisuuden kasvattaminen on ratkaisevia tekijöitä kaupungin menestymisen kannalta vuosikymmenen tai vuosikymmenten päästä, jolloin myös Paras-hankkeen tavoitteiden tuloksien odotean varmuudella näkyvän. Myös johtamisen rooli sekä rakenteellisten muutosten että toiminnallisten muutosten osalta on keskeinen tekijä monikuntaliitoksen onnistumisessa.