Comparing Finnish and Japanese culture – Cross-cultural leadership perspective

Abstract

Yhä useampi organisaatio ja yksilö joutuu sopeutumaan entistä kansainvälisempään työympäristöön maailmantalouden globalisaation vuoksi. Tässä ympäristössä kulttuurien väliset vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä jokaiselle toimijalle, mutta erityisesti esihenkilöille ja muille päätöksentekijöille. Kansainväliset vuorovaikutustaidot hallitseva henkilöstö on tärkeä voimavara erityisesti vientivetoisen Suomen yrityksille. Tämän tutkielman tavoite on ollut laajentaa tietoisuutta Suomen ja Japanin johtamistapojen eroista kansallisten kulttuurierojen näkökulmasta. Erojen ymmärtäminen voi johtaa parempaan yhteistyöhön suomalaisten ja japanilaisten toimijoiden välillä, jolloin resursseja jotka muuten kuluisivat kulttuurieroihin sopeutumiseen voidaan käyttää hyödyn saavuttamiseen.

Tutkimuksen kulttuuriosan teoreettinen viitekehys on muodostettu tunnettujen ja useissa tutkimuksissa käytettyjen Hofstede:n, GLOBE:n ja Schwartz:n teorioiden pohjalta, jotka kaikki lähestyvät kansallisia kulttuureja jakamalla ne eri ulottuvuuksiin. Johtamisosan teoreettinen viitekehä perustuu transformationaalisen johtamisen teoriaan ja sen Full Range of Leadership- malliin. Aikaisempaa tutkimusta, joka tarkastelisi juuri näiden maiden johtamiseroja on hyvin vähän, eikä yksikään niistä käytä transformationaalisen johtamisteorian tai kulttuuriulottuvuuksien näkökulmia. Tämä tutkielma on toteutettu laadullisena ja abduktiivisena tutkimuksena. Empiirinen aineisto on kerätty kahdeksan teemahaastattelun kautta. Teemahaastattelut toteutettiin johtotehtävissä toimiville henkilöille, joilla oli kokemusta Japanissa ja Suomessa työskentelystä. Yhtä lukuun ottamatta haastateltavilla oli kokemusta esihenkilöroolissa ja/tai johtotehtävissä toimimisesta.

Tulokset osoittavat, että kulttuuriulottuvuuksien tarkastelu antaa hyvän lähtökohdan Suomen ja Japanin kulttuurien vertailulle, mutta ei tarjoa niin syvää ymmärrystä aiheesta kuin laadullinen tutkimus. Korkea hierarkia Japanissa todettiin suurimmaksi johtamiseen vaikuttavaksi eroavaisuudeksi. Suomalaiset näkevät toisensa kutakuinkin tasavertaisina ihmisinä kaikessa kanssakäymisessään, mutta Japanissa ihmiset lokeroivat toisensa eriarvoiseen asemaan. Eriarvoinen asema on otettava huomioon kanssakäymisessä, jota ohjaavat tarkat tavat sekä muodollisuudet. Suomalainen johtaja painottaa yleensä tuloksia ja käytännöllisyyttä, kun japanilainen johtaja painottaa sääntöjä ja muodollisuuksia. Japanilaiset ovat myös todella kollektivistisia, se että poikkeaa normaalista ei ole sosiaalisesti hyväksyttyä japanilaisissa instituutioissa. Jokaisen työntekijän, mutta erityisesti esihenkilöroolissa työskentelevän kannattaa muokata toimiessaan toisessa kulttuurissa, tai toisesta kulttuurista tulevien henkilöiden kanssa. Kuka tahansa voi kehittää omaa johtamisosaamistaan ja kansainvälisiä valmiuksiaan. Tässä tutkielmassa esitetyt teoriat voivat auttaa erityisesti esihenkilöasemassa olevia kouluttamaan itseään ja muita erityisesti Suomen ja Japanin välisistä kulttuurieroista.

Due to the globalization of the world economy, an increasing number of organizations and individuals must adapt to an increasingly international working environment. In this environment, cross-cultural competencies are important for every actor, but especially for managers and people in other positions of influence. Having globally competent people is important especially for export-focused nations such as Finland. This thesis aims to expand the understanding of differences in leadership styles between the two countries. Understanding the differences can lead to better interaction between the two countries and allow some of the resources that would otherwise be spent on adapting to the differences to be focused on other matters. The theoretical framework on culture is based on well-known and widely researched cultural dimension theories of Hofstede GLOBE and Schwartz. Leadership theory is based on the transformational leadership theory and its Full Range of leadership Model. There is little research covering the differences of leadership between the two countries, and none that inspect the issue through the lenses of cultural dimensions and/or transformational leadership. This Master´s thesis has been carried out as a qualitative and abductive study. The empirical data was collected from eight semi-structured interviews from Finnish and Japanese actors who had work experience from both countries. Most of them had worked in managerial positions. The results indicate that the cultural dimension theories are a good starting point when comparing leadership styles of Finland and Japan but lack the deeper insights that a qualitative study can provide. Higher hierarchy in Japan was the biggest difference that affects leadership. Finns see themselves more or less equals as human beings regardless of their position, but Japanese usually place one person after the other and some customs and formalities have to abided when people who are in different positions of the hierarchy interact with each other. Finnish leaders usually focus on results and practicality, whereas the Japanese prefer to follow the rules and formalities in every situation. Japanese are also extremely collectivistic and being different or an individualist is not socially accepted in Japanese institutions.