Koronapandemian jälkeisen inflaation taustatekijät : Analyysissä kysyntä- ja tarjontatekijöiden suhteellinen merkitys inflaation kiihtymisessä Euroopassa ja Yhdysvalloissa vuosina 2020–2023

Abstract

Euroalueen ja Yhdysvaltojen inflaatio kiihtyi voimakkaasti vuosina 2021-2022, mikä käynnisti laajan tieteellisen ja talouspoliittisen keskustelun inflaatiokehityksen syistä sekä rahapolitiikan ja finanssipolitiikan rooleista. Tässä kandidaatintutkielmassa on tarkasteltu, missä määrin euroalueen sekä Yhdysvaltojen inflaatiopiikkiä selittävät kysyntätekijät ja missä määrin tarjontatekijät, sekä miten nämä selityslinjat kytkeytyvät toisiinsa.

Tutkimusongelmana on selvittää, mitkä tekijät olivat keskeisimmät euroalueen ja Yhdysvaltojen inflaation kiihtymisen taustalla pandemian jälkeisessä vaiheessa ja miten aiempi kirjallisuus jäsentää niiden suhteellista merkitystä. Tavoitteena on muodostaa synteesi hallitsevista tutkimuslinjoista ja arvioida, millainen kokonaiskuva niiden myötä rakentuu. Teoreettisena viitekehyksenä on hyödynnetty kokonaiskysynnän ja kokonaistarjonnan kehikkoa, keskuspankkien harjoittamaa rahapolitiikkaa sekä inflaatiodynamiikkaa käsittelevää kirjallisuutta. Keskeisiä käsitteitä ovat kysyntä- ja tarjontashokit, taloudellinen elvytys, toimitusketjujen häiriöt sekä energia- ja hyödykemarkkinoiden hinnanmuodostus.

Tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena. Aineistona on käytetty ajankohtaista empiiristä ja teoreettista tutkimusta, joka käsittelee euroalueen ja Yhdysvaltojen inflaatiokehitystä pandemian jälkeen. Kirjallisuutta on analysoitu siten, että tutkimukset on ryhmitelty kysyntätekijöitä korostaviin, tarjontasokkeja painottaviin sekä näitä yhdistäviin näkökulmiin. Lisäksi on tarkasteltu ajallisia jaksotuksia ja tulkintoja siitä, miten inflaatiopaineet ovat välittyneet markkinoilta ja sektoreilta toisiin.

Kirjallisuuskatsauksen perusteella euroalueen ja Yhdysvaltojen inflaatiokehitys muodostui usean tekijän yhteisvaikutuksesta. Pandemian aikana syntyneet tuotantorajoitteet ja globaalien toimitusketjujen häiriöt lisäsivät kustannuspaineita aikana, jolloin kysyntä elpyi nopeasti. Energiaan liittyvien shokkien katsottiin olleen erityisen keskeisiä euroalueen inflaatiokehityksessä ja niiden vaikutusten nähtiin levinneen laajasti muihin hintoihin. Kysyntää vahvistavien tekijöiden merkitys korostui etenkin talouden avautumisvaiheessa.

Johtopäätöksenä esitetään, että inflaatiokehitystä ei voida uskottavasti selittää yksinomaan kysynnän tai tarjonnan kautta. Inflaation kiihtyminen rakentui toisiaan vahvistaneista shokeista, joissa energia- ja tarjontatekijät olivat erityisen painavia, mutta joissa kysynnän elpyminen loi olosuhteet hintapaineiden laajemmalle leviämiselle. Tämä tukee näkemystä pandemian jälkeisestä inflaatiosta ajallisesti kerroksellisena prosessina, jossa politiikkatoimien ja reaalitalouden sopeutumisnopeuden vuorovaikutus oli keskeinen.