Taloudellinen ja subjektiivinen hyvinvointi - Poikkeaako PIGS-maiden hyvinvointi Keski- ja Pohjois-Euroopasta?

Abstract

Tutkielmassa perehdytään hyvinvoinnin tutkimiseen ja tarkastellaan, millaisia mittareita siihen on käytetty. Hyvinvoinnin eroja tarkastellaan erityisesti Etelä-Euroopan sekä Keski- ja Pohjois-Euroopan maiden välillä. Etelä-Eurooppaa edustaa Portugali, Italia, Kreikka ja Espanja eli vuonna 2008 alkaneesta talous- ja velkakriisistä eniten kärsineet euromaat. Vertailumaiksi Keski- ja Pohjois-Euroopasta on valittu Suomi, Saksa, Ranska ja Alankomaat.

Tutkielmassa luodaan katsaus kunkin maan talouden ja hyvinvoinnin vahvuuksiin, heikkouksiin sekä viimeaikaiseen kehitykseen. Empiirisesti tarkastellaan Okunin kurjuusindeksin, Barron kurjuusindeksin sekä Eurobarometrin mittaaman elämäntyytyväisyyden kehitystä kussakin maassa. Regressioanalyysissä tarkastellaan, kuinka kurjuusindeksien sisältämät indikaattorit eli työttömyysaste, inflaatio, bkt:n kasvu ja pitkän aikavälin korkotaso selittävät elämäntyytyväisyyttä. Aineistona on käytetty OECD:n, EKP:n, Maailmanpankin, Eurostatin sekä Euroopan komission tilastoja. Tarkasteluajanjakso on vuodesta 1995 vuoteen 2012 asti.

Sekä viimeaikaisen kehityksen että tutkielman empiiristen havaintojen perusteella vaikuttaa siltä, että niin taloudellinen suorituskyky kuin subjektiivinen hyvinvointikin ovat olleet koko tarkastelujakson ajan keskimääräisesti heikompia Etelä-Euroopassa kuin Keski- ja Pohjois-Euroopassa. Erot ovat suurimpia 1990-luvun puolella sekä etenkin 2010-luvulla. Regressioanalyysin tulosten mukaan työttömyyttä, talouskasvua ja talouden vakautta mittaavat taloudelliset tekijät vaikuttavat ihmisten kokemaan elämäntyytyväisyyteen. Niiden vaikutukset näyttävät kuitenkin vaihtelevan eri maiden välillä etenkin talouden vakautta kuvaavien indikaattoreiden eli inflaation ja pitkän aikavälin korkotason osalta.