Osuuskunnan ja sen jäsenen verotus

Abstract

Osuuskunnat ovat kokeneet viime vuosina lainsäädännössään kokonaisuudistuksen. Vuoden 2014 alusta tuli voimaan uudistunut osuuskuntalaki ja siitä vuoden kuluttua voimaan tuli uudet säännökset osuuskunnan ylijäämänjaon verotuksesta. Ylijäämänjaon verotuksen lakimuutosten taustalla on ollut muun muassa pääministeri Kataisen hallitusohjelman mukainen verotuksen painopisteen siirtäminen yhteisöjen verotuksesta yhteisöistä ulosmaksetun voiton verotukseen.

Tämän tutkielman tavoitteena on tutkia osuuskuntien ylijäämänjaon verotuksen muutosta ja kuinka se vaikuttaa osuuskunnan verotukseen sekä sen jäsenen verotukseen. Tutkielmassa tarkastellaan myös osuuskuntaa yhtiömuotona uuden osuuskuntalain näkökulmasta, osuuskunnan pääomarakennetta ja varojenjako tapoja. Tutkielma on rajattu vain kotimaisiin osuuskuntiin ja sen lainsäädäntöön. Tutkimus on oikeusdogmaattinen, jossa tutkitaan lainsäädännön nykytilaa käyttäen lähteinä muun muassa lainsäädäntöä, lain esitöitä ja oikeuskirjallisuutta.

Osuuskunnan ylijäämänjaon verouudistus on vaikuttanut sekä osuuskunnan että sen jäsenen verotukseen. Uudistuksen myötä jaettava ylijäämä muuttui osuuskunnalle vähennyskelvottomaksi eräksi lukuunottamatta yhteisöille jaettavaa ylijäämänpalautusta, joka suoritetaan jäsenten ostojen tai myyntien suhteessa. Jäsenen osuuskunnalta saama ylijäämänpalautus katsotaan jäsenen veronalaiseksi tuloksi. Aikaisemmin jäsenen saama ylijäämänpalautus on ollut verollista vasta 1500 euron ylittävältä osalta, mutta verouudistuksen jälkeen palautus on muuttunut luonnollisen henkilön verotuksessa veronalaiseksi jo alle 1500 euron suuruisista ylijäämänpalautuksista. Yhteisöjen saamat ylijäämänpalautukset ovat verovapaata tuloa, jos palautus saadaan muulta kuin julkisesti noteeratulta osuuskunnalta, joka onkotimainen tai emo-tytäryhtiödirektiivissä mainituttu yhteisö.