Perustuslain 124 § merkitys yksityisissä lastensuojelulaitoksissa

Abstract

Viranomaisten tehtäviä on yksityistetty viime vuosikymmeninä kovaa vauhtia. Perustuslakiin otettiin sen uudistuksen yhteydessä säädös julkisten tehtävien yksityistämisestä. Sen mukaan julkisia hallintotehtäviä voidaan yksityistää lailla tai lain nojalla, jos se on tarkoituksenmukaista tehtävien hoidon kannalta. Yksityistäminen ei saa vaarantaa perusoikeuksia, oikeusturvaa eikä muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Merkittävää julkista valtaa sisältäviä tehtäviä ei voida antaa muille kuin viranomaisille. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten nämä vaatimukset on otettu huomioon, kun lasten sijoituspaikkana on yksityinen lastensuojelulaitos. Käsiteltävänä on perustuslain 124 §:n sisältämät käsitteet ja niiden vaikutus lastensuojelun järjestämiseen. Tutkimus on lainopillinen. Lähdeaineistona on pääasiassa käytetty lainvalmisteluasiakirjoja ja oikeuskirjallisuutta. Tutkimus keskittyy lastensuojelulaissa määriteltyihin rajoitustoimenpiteisiin ja oikeusturvan toteutumiseen. Juuri näihin kysymyksiin liittyy yksityistämisen suurimmat ongelmat. Kuntien niukat määrärahat ja ammattitaitoisen työvoiman puute näyttää vaarantavan riittävän ohjauksen ja valvonnan lastensuojelussa. Koulutusta tulisi lisätä ja lastensuojelun järjestämisestä vastuussa olevien tahojen ohjausta tulisi tehostaa. Myös lainsäädäntöä voidaan edelleen kehittää siten, että lasten ja heidän vanhempien oikeusturva voidaan taata paremmin.