Johtamisen haasteet julkisissa hankinnoissa: Sosiaali- ja terveyspalvelujen hankintojen organisointi kunnissa

Abstract

Julkiset hankinnat ovat merkittävä osa kuntien taloutta. Tutkimuksen avulla on tarkoitus syventyä hankintojen johtamiseen ja siihen, miten niiden organisointi kunnissa on hoidettu. Koska julkiset hankinnat ovat laaja osa-alue, on tutkimus rajattu koskemaan sosiaali- ja terveyspalveluja. Tutkimusongelmana ovat eri organisaatioiden väliset erot hankintojen organisoinnissa. Organisointi käsittää henkilöstön kouluttamisen, prosessin ohjaamisen ja jälkivalvonnan. Tarkoituksena on löytää ongelmakohtia hankintojen johtamisesta ja kertoa hankintaprosessiin haasteista. Teoriaosuudessa käsitellään julkisen sektorin reformeja, jotka ovat johtaneet myös kuntien palvelutoiminnan kilpailuttamiseen ja siihen, että palveluita ostetaan myös ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Keskeisiä käsitteitä ovat muun muassa uusi julkisjohtaminen, sopimuksellisuus ja tilaaja- tuottajamalli.

Tutkimuksen metodina on käytetty teema-haastatteluja, joihin osallistui kuuden kunnan hankinnoista vastaavaa organisaatiota. Jokaisesta kunnasta haastatteluihin osallistui kaksi henkilöä. Haastatteluiden ja teorian pohjalta on tehty johtopäätökset ja pyritty löytämään yhtäläisyyksiä ja eroja hankintojen järjestämisessä. Hankintalaki velvoittaa kuntia kilpailuttamaan kaikki hankinnat, jotka ylittävät kansallisen raja-arvon. Lain tunteminen on prosessin johtamisen kannalta välttämätöntä, koska muuten hankintojen kilpailuttamisen alkuperäistä tavoitetta ei saavuteta.

Tutkimus osoitti, että hankintojen johtaminen sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta on järjestetty melko tehokkaasti. Julkisen hallinnon reformit ovat muokanneet kunnista uuden julkisjohtamisen opin mukaisia organisaatioita. Kehittämisen varaa olisi kuitenkin vielä poliittisessa ohjauksessa ja kumppanuuksien luomisessa palveluntuottajien kanssa. Jonkun verran haasteita ilmeni myös hankintalain tulkitsemisessa. Kunnissa odotetaan tulevia hankintadirektiivin muutoksia, jotka saattavat parantaa mahdollisuuksia kumppanuuksien luomiseen palveluntuottajien kanssa. Hankinnan kohteen määrittely koettiin johtamisen näkökulmasta erittäin haasteelliseksi. Tähän vaikuttaa esimerkiksi se, että hankinnoissa pyritään saavuttamaan parempi tulos tiukan säätelyn avulla.

Tutkimuksen perusteella voidaan kysyä, että voitaisiinko saavuttaa parempia tuloksia luottamalla uudenlaiseen innovoivaan johtamistyyliin, joka hyödyntää pitkälle meneviä kumppanuussuhteita ja erilaisia laatujärjestelmiä hankintojen tehokkaassa johtamisessa. Tutkimukseen osallistuneissa kunnissa oli selviä puutteita laatujärjestelmissä. Laatua toki seurattiin, mutta ei niin systemaattisesti. Kumppanuuksien ja innovoinnin avulla voidaan tehdä entistä parempia hankintoja.