Kompleksisuus peruskoululaisten kirjoitelmissa

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan kielen rakenteellista kompleksistumista peruskoulun viides-, seitsemäs- ja yhdeksäsluokkalaisten kirjoitelmissa. Tutkimusaineisto on kerätty Laihian kunnan kahdesta peruskoulusta syyslukukaudella 2011. Kirjoitelmia on yhteensä 50 kappaletta.

Tutkielman keskeisenä tavoitteena on saada tietoa siitä, tapahtuuko kirjoitetussa kielessä kompleksistumista alemmalta luokka-asteelta ylemmälle luokka-asteelle siirryttäessä. Yhtenä tavoitteena on myös tutkia sitä, millä kielen osa-alueella kompleksistumista tapahtuu eniten. Tutkielmassa on tutkittu rakenteellisen kompleksistumisen ilmenemistä eri osa-alueilla, jotka ovat sanojen pituudet ja yhdistäminen, lauseiden predikaatit ja lauseiden yhdistäminen. Tutkimus on enimmäkseen kvantitatiivista, mutta kuvioita ja taulukoita selitetään sanallisesti, joten tutkimus on myös kuvailevaa tutkimusta. Tutkimuksessa verrataan myös tyttöjen ja poikien välisiä eroja, joten tutkimus on myös osittain vertailevaa.

Tutkielma-aineiston kirjoitelmien kielessä tapahtuu odotuksenmukaisesti kompleksistumista siirryttäessä luokka-asteelta toiselle. Kompleksistuminen ei kuitenkaan ole suoraviivaista. 5. luokkalaiseten, jotka ovat alakoululaisia, kirjoitelmat ovat vähemmän kompleksisia kuin yläkoululaisten kirjoitelmat, mutta 7. luokkalaisten kirjoitelmat ovat joillakin kielenalueilla melkein yhtä kompleksisia kuin 9. luokkalaisten kirjoitelmat. Suoraviivaista kopleksisuuden ilmenemistä on havaittavissa vain predikaattien kompleksistumisessa. Opetushallitus on raportoinut viime vuosina poikien heikoista kirjoitustaidoista tyttöihin verrattuna. Oletus siitä, että tyttöjen ja poikien välillä on eroja kielen kompleksistumisessa, ei tässä aineistossa toteudu. Tässä aineistossa tyttöjen ja poikien välillä ei ilmene huomattavaa eroa kielen kompleksisuudessa.