Y-sukupolven odotuksia ja kokemuksia työhyvinvoinnin johtamisesta

Abstract

Työhyvinvoinnin johtaminen on aiheena varsin ajankohtainen. Tämän päivän hektinen, kompleksinen ja kasvavien osaamisvaatimusten värittämä työelämä ja työelämän muutokset asettavat uusia vaatimuksia myös työhyvinvoinnin johtamiselle.

Eri-ikäisyyden tuomat tekijät, kuten työntekijöiden terveys ja kokemukset, ovat tärkeitä työhyvinvoinnin johtamisessa huomioitavia asioita. Samanlaiset johtamistavat eivät sovi työuraansa aloitteleville tai jo vuosikymmeniä työskennelleille työntekijöille. Y-sukupolvi on tällä hetkellä suurin työelämässä vaikuttava sukupolvi, mutta Y-sukupolven näkökulmasta ei ole juurikaan tehty työhyvinvoinnin johtamisen tutkimuksia. Tämän sukupolven näkemyksiä käsittelevä työhyvinvoinnin johtamisen tutkimus on siis hyvinkin tarpeellinen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on täyttää tätä tutkimusaukkoa ja tarjota kohdistettua ja ajantasaista tietoa Y-sukupolven työhyvinvoinnin johtamisesta. Tutkimuksessa on tarkoitus selvittää millaisia odotuksia ja kokemuksia Y-sukupolvella on työhyvinvoinnin johtamisesta sekä mitä asioita Y-sukupolven työhyvinvoinnin johtamisessa tulisi huomioida.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa käytettiin monimetodista lähestymistapaa. Aineisto kerättiin kyselyllä, jossa oli avointen kysymysten lisäksi mukana määrällinen kysymysosio. Aineistonkeruu toteutettiin ammattikorkeakoulun opiskelijoille, koska erityisesti monimuoto-opiskelijat sopivat iältään hyvin tutkittavaan sukupolveen ja heistä suurin osa työskentelee opiskelun ohessa. Kyselyn vastaajamäärä jäi pieneksi, jonka vuoksi aineistonkeruuta täydennettiin haastattelulla.

Tutkimuksessa osallistujat kohdistivat eniten odotuksia esihenkilötason työhyvinvoinnin johtamiseen. Esihenkilöiden vuorovaikutustaidot, aito läsnäolo ja kiinnostus työntekijöiden työhyvinvointia kohtaan näyttäytyivät erityisen tärkeinä asioina Y-sukupolvelle. Kokemusten osalta Y-sukupolvella kuvautui työhyvinvoinnin johtamiseen liittyen enemmän positiivisia kuin negatiivisia kokemuksia, mutta myös negatiivisia kokemuksia esitettiin runsaasti. Tulosten perusteella osassa osallistujien työpaikoista työhyvinvointia johdetaan oikein hyvin ja osassa se toteutuu heikommalla tasolla. Kokonaisuutena arvioiden työpaikkojen työhyvinvoinnin johtamisessa on runsaasti parannettavaa. Tutkimus tuotti päivitettyä tietoa Y-sukupolven odotuksista työhyvinvoinnin johtamiseen liittyen. Koska tutkimuksessa tutkittiin odotusten lisäksi myös Y-sukupolven kokemuksia työhyvinvoinnin johtamisesta, tutkimus tarjosi uutta tietoa siitä, millä tavoin työhyvinvoinnin johtaminen toteutuu organisaatioissa Y-sukupolven näkökulmasta. Tutkimustulosten pohjalta esitettiin käytännön suosituksia työelämälle, joita organisaatioiden on mahdollista hyödyntää Y-sukupolven työhyvinvoinnin johtamisen suunnittelussa ja kehittämisessä.