Ylikansallinen oppiminen Itämeren alueella : Vertailututkimus LARS-hankkeen alueista ja Pohjanmaan hyvistä käytännöistä

Abstract

LARS-hankkeessa (Learning Among Regions on Smart Specialisation) mukana olevilla alueilla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Tässä tutkimuksessa käsitellään alueiden samankaltaisuuksia ja eroavuuksia tilastovertailun muodossa. Tilastovertailu luo pohjaa, jonka päälle voi toteuttaa LARS-hankkeen tavoitteita, eli hyvien käytäntöjen löytämistä ja muilta oppimista.

Tilastovertailun lisäksi tutkimuksen osana on kontekstina Itämeren alueen Interreg-ohjelman taustoja ja sen kautta LARS-hankkeen taustoja. Sekä Interreg-ohjelma että LARS-hanke ovat osa Euroopan Unionin koheesiopolitiikkaa.

Lisäksi tässä tutkimuksessa kartoitetaan hyviä käytäntöjä Pohjanmaan alueen eri hankkeista haastatteluanalyysein. Pyrkimyksenä on löytää hankkeista yhteisiä hyviä käytäntöjä, ja niitä yhdistäviä tekijöitä. Haastatteluissa on käytetty DPSIR (Drivers, Pressures, State, Impacts & Responses) -menetelmää, jonka soveltuvuutta hyvien käytäntöjen löytämiseen tämä tutkimus samalla ottaa kantaa.

LARS-hankkeessa hyviä käytäntöjä pyritään löytämään eri helixien välille, eli yritysten, julkishallinnon, korkeakoulujen ja kansalaisjärjestöjen välille, ja tutkimuksen löydökset korostavat myös näiden eri osien mukana oloa. LARS-hanke ja Pohjanmaan alueelta analysoidut hankkeet ovat ajankohtaisia, monien ollessa käynnissä samaan aikaan tutkimusta kirjoittaessa.

Tilastovertailun osalta alueet jakautuvat karkeasti kahteen kokonaisuuteen, Latvian ja Liettuan muodostama Baltian maiden kokonaisuus, ja Hampurin ja Pohjoismaiden muodostama toinen kokonaisuus. Baltian maille tunnusmaisinta on alueiden negatiivinen väestökehitys ja heikko hallinto, mutta korkea koulutustaso.

Hampurissa ja Pohjoismaiden alueella hallinnon laatu on paremmalla tasolla, eikä väestökehitys ole negatiivista. Pohjoismaiden alueiden talous painottuu lisäksi muita alueita vahvemmin julkishallintoon ja niillä alueilla väestö kokee yhteiskunnan turvallisemmaksi ja luotettavammaksi mitä muilla alueilla koetaan. Kysyttäessä tärkeintä yhteistyökumppania, yritykset ovat Hampurissa ja Pohjoismaiden alueilla usein tärkeimpiä.

Haastatteluanalyyseissä hyviksi käytännöiksi nousivat yhteistyön eri muodot, varsinkin yritysten ja toisten yritysten tai korkeakoulujen välillä. DPSIR-menetelmä osoittautui kattavaksi menetelmäksi kartoittamaan hankkeiden taustalla vaikuttavia tekijöitä, jotka eivät välttämättä olisi muuten tulleet esille. Menetelmä vaatii kuitenkin jatkojalostusta, että konkreettiset toteutuneet hyvät käytännöt olisi mahdollista erotella oletetuista hyvistä käytännöistä.