Maailmankauppa murroksessa : Taloushistoriallinen katsaus globalisaation sykleihin v. 1870–2025

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan globalisaation syklisyyttä neljän aikaisemman syklin avulla osana muuttuvia kansainvälisen kaupan suhteita. Tutkielman tavoitteena on selvittää miten globalisaation hidastuminen ja kauppakumppanien väheneminen vaikuttavat pienten ja suurten avotalouksien protektionismin optimaaliseen tasoon arvoketjujen resilienssin näkökulmasta. Aihetta lähestytään tarkastelemalla globalisaatiota pitkän aikavälin integraatioprosessina. Tutkitaan nykyistä globalisaation aaltoa aikaisempien aaltojen avulla ja pyritään löytämään eroja ja yhtäläisyyksiä aaltojen välillä. Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä ovat klassinen kauppateoria, uusi kauppateoria, geotalousteoria sekä Melitzin kauppateoria. Tarkastelussa hyödynnetään aiempaa tutkimusta protektionismin optimaalisesta asteesta eri kokoluokan talouksissa, jonka pohjalta johdetaan matemaattisesti arvoketjun optimaalinen resilienssin aste protektionismin funktiona ja analysoidaan mallin tuloksia numeeristen esimerkkien avulla. Tulokset osoittavat, että protektionismin optimaalinen taso riippuu keskeisesti talouden koosta ja rakenteesta. Pienissä talouksissa protektionismin riskivähennysvaikutus on rajallinen, jonka lisäksi kustannus- ja tehottomuusvaikutukset realisoituvat nopeasti, johtaen matalaan optimaaliseen protektionismin tasoon. Globalisaation hidastuminen talousteoreettisesti ei perustele laaja-alaista protektionismia pienissä avotalouksissa, vaikka arvoketjun resilienssi olisi keskeinen talouspolitiikan ajuri. Suuressa avotaloudessa riskinvähennysvaikutus voi ylittää kustannukset, jolloin protektionismi toimii osana strategista talouspolitiikkaa, jolla pyritään vahvistamaan arvoketjujen resilienssiä globalisaation hidastumisen oloissa. Johtopäätökset korostavat näkemystä siitä, ettei optimaalinen protektionismi ei ole yksiselitteinen ratkaisu vaan talouden koosta riippuva poliittinen valinta. Lisäksi havaitaan, että arvoketjujen resilienssiä painottava näkökulma tuo esiin tilanteita, joissa puhtaaseen tehokkuuteen perustuvat ratkaisut saattavat lisätä haavoittuvuutta ulkoisille shokeille taloudessa. Havainnon myötä protektionismi voidaan tulkita kotimaisen tuotannon suojaamisen lisäksi välineenä, jolla pyritään pienentämään globaaleihin arvoketjuihin liittyviä haavoittuvuuksia, kuten tuotantopanosten saatavuusriskejä, logistisia häiriöitä ja geopoliittisia kaupparajoitteita.